Tänään julkaistun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksen mukaan 40 prosenttia kilpailukykysopimuksen vaikutuksista syntyy, koska työaikaa on pidennetty 24 tunnilla. Loput työllisyysvaikutukset selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen alentamisella.
Työtuntien lisääminen luo 8 000–16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä. Nykyhallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, mikä tarkoittaa, että Etlan arvion mukaan tarvittaisiin noin 40 000 työpaikkaa niiden lisäksi, jotka talousennusteiden mukaan ovat syntymässä.
– Etlan tutkimus osoittaa, että työajan pidentämisellä on yllättävän suuret työllisyysvaikutukset taloudessa. Yritysjohtajien mukaan työajan pidennys on muiden muassa lisännyt tuotantoa ja helpottanut töiden järjestelyä. Kokonaishyödyt arvioidaan korkeiksi, Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo.
Nämä yritystason arviot käyvät ilmi erillisestä laadullisesta selvityksestä, johon haastateltiin 19:ää teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden yrityksen edustajaa. Selvityksen on tehnyt aiemmin Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtajana toiminut Risto Alanko.
Vientiteollisuuden yrityksissä lisätunneilla on kasvatettu tuotantoa, parannettu tuottavuutta ja helpotettu töiden järjestelyä. Globaaleissa konserneissa suomalaiset yksiköt ovat pystyneet paremmin kilpailemaan myös investoinneista konsernien sisällä. Kun suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyky on kasvanut, työllistämisen edellytykset ovat parantuneet.
– Monella työpaikalla paikallinen sopiminen on kehittynyt, kun yhteistyössä on haettu hyvin toimivia tapoja soveltaa lisätunteja. Tästä huolimatta asenteiden muuttamisessa on vielä tekemistä, sillä kaikissa yrityksissä työntekijät ja luottamushenkilöt eivät ole ymmärtäneet työajan pidentämisen tärkeyttä, Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä arvioi.
Taloudellista merkitystä on esimerkiksi sillä, että lisätunneilla on voitu pitää tuotanto käynnissä myös helatorstaisin tai kalliita ylityötyötunteja on voitu välttää. Vähäpätöisiä eivät ole laatuseikatkaan, joita yritykset ovat tavoitelleet kohdistamalla lisätunteja esimerkiksi henkilöstön työturvallisuus- ja ympäristökoulutuksiin.
– Työajan pidentäminen on kiistatta parantanut Suomen kilpailukykyä ja luonut uusia työpaikkoja. Tätä hyvän kierrettä ei kannattaisi katkaista, varsinkaan nyt, kun hallitus tavoittelee työllisyyden parantamista ja vientiteollisuus joutuu jo varautumaan kysynnän heikkenemiseen, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén korostaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimus:Kauhanen, Antti & Lehmus, Markku: Työaika, työllisyys ja kilpailukyky
Vientiteollisuuden selvitys:Alanko, Risto: Kilpailukykysopimuksen työaikaratkaisun vaikutuksen vientialojen yrityksissä
Lisää tietoa
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén p. 040 746 3687
