Suomen kilpailukyvyn suurin uhka ei ole korkeat energiakustannukset. Suurin uhka on se, että kilpailijamaamme ovat reagoineet tilanteeseen nopeasti ja voimakkaasti, kun me olemme sortuneet näpertelyyn.
Kuten tiedämme, helmikuussa alkanut Hormuzinsalmen kriisi nosti öljyn maailmanmarkkinahintaa voimakkaasti. Ammattiliikenteelle välttämätön diesel on Suomessa lähes 40 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin. Pitkien etäisyyksien vientimaassa kyse ei ole marginaalisesta kuluerästä vaan koko kansantalouden kilpailukyvystä.
Kuljetuskustannusten nousuun on reagoitu eri maissa eri tavalla. Ruotsi on tietoisesti vastannut kustannuskriisiin keventämällä polttoaineverotusta väliaikaisesti jopa alle EU:n energiaverominimin. Dieselin arvonlisäveroton hintaero Suomen ja Ruotsin välillä oli kuluvan vuoden heinäkuussa jo yli 40 senttiä litralta. Tämä 40 senttiä tarkoittaa noin 500 miljoonan euron vuotuisia lisäkustannuksia Suomen maanteiden tavaraliikenteelle ja sen asiakasyrityksille.
Suomen suhteellinen kilpailukyky ei siis heikkene vain siksi, että kustannukset nousevat, vaan siksi, että ne nousevat enemmän kuin kilpailijamaissa. Kuljetusintensiiviselle, globaaleilla markkinoilla kilpailevalle metsä- ja sahateollisuudelle logistiikka on keskeinen kilpailukykytekijä. Nyt Suomesta ponnistetaan maailmalle Euroopan perukoilta ja korkean polttoainehinnan muodostamalta takamatkalta.
Eikä tässä vielä kaikki. Lisää kustannuksia on luvassa vuonna 2028 tieliikenteen päästökaupan alkamisen ja jakeluvelvoitteen kiristymisen myötä. Näiden on ennakoitu nostavan dieselin hintaa noin 30 sentillä. Jokainen ymmärtää, että tämän kokoluokan kustannusten siirtäminen äärimmäisen kilpailluilla globaaleilla markkinoilla tuotteiden hintoihin on vaikeaa.
Hallituksen valmistelema ammattidiesel on askel, joskin lyhyt, oikeaan suuntaan logistiikan kustannusten hillitsemisessä. Kyse on kohdennetusta keinosta varmistaa sitä, että Suomessa tavarat liikkuvat nykyistä kilpailukykyisemmin kustannuksin. Ammattidieseljärjestelmän käyttöönotto on Suomessa linkitetty EU-laajuisen tieliikenteen päästökaupan alkamiseen vuonna 2028 ja palautus olisi 3,3 senttiä litralta. Järjestelmän hyödyt sekä keskeisten kilpailijamaiden toimet huomioiden kannustamme nostamaan ratkaisun kunnianhimoa ja tuplaamaan palautuksen määrän vähintään 6,7 senttiin litralta. On välttämätöntä, että ammattidiesel tulee Suomessa käyttöön 2028 alussa.
Suomi tarvitsee tuntuvia keinoja huolehtia kilpailukyvystämme. Ammattidieseljärjestelmä ei olisi suomalainen poikkeusratkaisu, vaan EU-oikeuden mahdollistama ja useissa EU-jäsenvaltioissa käytössä oleva keino hillitä raskaan liikenteen kustannuksia.
Suomen kaltaisessa maassa kyse ei ole ylimääräisestä edusta, vaan siitä, ettei kuljetusten kustannustaakka kasva kilpailijamaita raskaammaksi. Jos Suomi hyväksyy kilpailijamaita kalliimman logistiikan uutena normaalina, laskun maksavat lopulta vienti, investoinnit ja työpaikat. Nykyistä edullisempi diesel on koko kansan etu.
Alina Koskela, logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry
Petri Murto, johtaja, Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry
Tino Aalto, toimitusjohtaja, Sahateollisuus ry
Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Kauppalehdessä 8.9.2026.
