Tieverkko on alusta tieliikenteelle, mutta myös merkittävä kustannustekijä vientiteollisuuden ja kaupan logistiikalle ja siten haaste Suomen kilpailukyvylle.
Alustan kuntoon laittamisella on merkittävä positiivinen kerrannaisvaikutus talouteen, koska laadukas tieverkko pienentää kuljetuskustannuksia ja tehostaa koko yhteiskunnan toimintaa. Tämä ilmenee raportista, joka avaa tiestön merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.
”Kunnossa olevan tieverkon merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä tulee tunnistaa. Kiertoteille joutuminen lisää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Teiden kunnon parantaminen vähentää tieliikenteen päästöjä jopa 5 prosenttia. Metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia huonokuntoinen alempi tieverkko ja painorajoitetut sillat nostavat arviolta 7 prosenttia”, painottaa Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola.
”Energia- ja metsäteollisuuden toimiva raaka-ainehuolto edellyttää, että alemman tieverkon ja etenkin sen siltojen painorajoituksista muodostuvia pullonkauloja raaka-aine- ja työkonekuljetuksille saadaan karsittua”, Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola muistuttaa.
Vaikuttaessaan kilpailukykyyn tieverkko on hyvä investointikohde kaikissa taloustilanteissa. Heikossa taloustilanteessa saadaan nopeita vaikutuksia niin suoraan kuin välillisesti, kun tieverkon parantaminen työllistää pk-yrityksiä ympäri maan. Verkon laadun parannuttua saadaan jatkuvasti säästöjä kuljetusten tehostuessa.
”Suomessa on paljon tiehankkeita, jotka voidaan käynnistää nopeasti ja tehdä nyt edullisemmin kuin vuosi sitten. Keskeistä olisi paneutua perusväylänpitoon kaikissa tieluokissa ja käynnistää samalla suurempien investointien suunnittelua”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö pohtii.
Nyt ei ole oikea hetki jarruttaa tieinfran koneistoa, vaan on viisasta kääntää infravipua ylöspäin kohti laadukasta tieverkkoa. Näin varmistetaan lähivuosien kilpailukyky.
”On hyvä muistaa, että suomalainen tie tehdään aina Suomessa ja Suomen yhteiskunnan tarpeisiin. Nyt on aika laittaa yhteiskunnan kuljetusten tärkein alusta eli tiet kuntoon”, Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen tiivistää.
Kohti laadukasta tieverkkoa -raportin toteutti INFRA ry:n, Koneyrittäjät ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Tieyhdistys ry:n toimeksiannosta WSP Finland Oy. Työryhmään kuuluivat johtaja, professori Jorma Mäntynen ja tekniikan tohtori Jarkko Rantala sekä diplomi-insinöörit Riku Huhta ja Riina Isola. Raportti on luettavissa ja ladattavissa alla.
