Suomalaisella teollisuudella on useita vahvuuksia, joita on hankittu investoimalla laitoksiin ja osaamiseen. Ilman vahvuuksia emme pysy elossa, sillä sijaintimme kaukana asiakkaista on vientiteollisuudelle ikuinen kilpailuvamma. Kuljetuskustannusten noustessa Suomi lipuu yhä kauemmas maailman laidalle. Vahvuudet eivät yksin riitä, vaan myös logistista takamatkaa kilpailijamaihin pitää kuroa kiinni.
Logistisen ketjun tehokkuus on osa vientiteollisuuden kilpailukykyä. Haasteen kertoimet ovat viime vuosina kasvaneet ja jatkavat kasvamistaan lähitulevaisuudessa. Takamatkamme on pidentymässä myös nousevien kustannusten myötä. Logistiikan energiakustannusten nopea ja ennakoimaton nousu syö teollisuuden kilpailukykyä hetkellä, jolloin tarvitsemme kipeästi kasvua ja uskoa tulevaisuuteen.
Logistiikan energiakustannusten nopea ja ennakoimaton nousu syö teollisuuden kilpailukykyä hetkellä, jolloin tarvitsemme kipeästi kasvua ja uskoa tulevaisuuteen.
Kevään kehysriihessä päätetty ammattidieselin käyttöönotto on odotettu päänavaus, mutta tullessaan voimaan vuonna 2028 siitä ei ole helpotusta vientiteollisuutta haastavaan akuuttiin kustannuskriisiin. Kustannukset ovat nousseet jyrkästi lyhyellä aikavälillä Iranissa käytävän sodan ja Suomessa aiemmin tehtyjen politiikkatoimien vuoksi.
Kilpailijamaiden kiriessä Suomi ei voi jäädä sivustaseuraajaksi
Suomen liikenteen energiakustannukset ovat jo nyt merkittävästi korkeammat kuin keskeisissä kilpailijamaissa, ja ero uhkaa kasvaa. Useat EU-maat ovat reagoineet ripeästi energiahintojen nousuun.
Esimerkiksi Ruotsi on kevään aikana alentanut väliaikaisesti bensiinin veroa 1,0 ja dieselin veroa 0,4 kruunulla litralta. Verotuksen keventämisellä helpotetaan kotitalouksien lisäksi yrityksiä energiahintojen nousun keskellä. Samalla Ruotsi on pitänyt jakeluvelvoitteen alhaisella tasolla ja hakenut EU:lta lupaa laskea verot jopa minimirajan alle.
Saksa puolestaan hyväksyi huhtikuussa polttoaineveron leikkauksen noin 0,17 eurolla litralta kahdeksi kuukaudeksi. Myös useat muut Etelä- ja Keski-Euroopan maat ovat alentaneet veroja jopa kymmenillä senteillä litralta
Päästökauppatulojen ohjaaminen vientiteollisuuden ilmastotoimiin on keskeinen teollisuuspoliitinen kysymys
Suomessa on kiireesti aloitettava keskustelu päästökauppajärjestelmän (ETS) kautta kerättävien tulojen ohjaamisesta takaisin päästövähennysten edistämiseen sekä kustannusten nousun hillitsemiseen teollisuuden ja logistiikan piirissä. Nyt Suomessa päästökaupasta kerättävät tulot käytetään valtion yleisten menojen kattamiseksi.
Päästökauppa on tärkeä keino teollisuuden ja nyt myös meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Suomessa siitä pitää tehdä myös entistä vahvempi teollisuuspoliittinen työkalu. Emme voi jäädä seuraamaan sivusta, kun muun maat kompensoivat hiilikustannuksia, vahvistavat logistiikan kilpailukykyä ja edistävät teollisuuden sähköistymistä. Merilogistiikan osalta Suomen suhteellinen takamatka pitenee jokaisen kustannusnousun myötä, ellei kokonaisuutta johdeta vahvemmin teollisuuspoliittisesta näkökulmasta käsin.
Hyvä tapa aloittaa logistisen takamatkan kiinni kurominen on tarkastella meriliikenteen päästökauppatulojen ohjaamista ilmastotehokkuuden parantamiseen meriliikenteessä.
