Elinkeinoelämän tuore selvitys on karua luettavaa Suomen tie- ja rataverkon tilasta. Liikenneväylämme eivät tarvitse ainoastaan rahoitusta, vaan myös lähestymistavan muutosta.
Elinkeinoelämän järjestöt julkaisivat tänään selvityksen Suomen teiden ja ratojen maakunnallisesta palvelukyvystä. Tulokset eivät yllättäneet: Maanteiden, rautateiden ja siltojen kasvava korjausvelka on jo nykyisellään elinkeinoelämälle valtakunnallinen ongelma. Tieverkkomme on ympäri Suomen kroonisesti aliresursoitu ja tavaraliikenne radoilla häiriöherkkää yksiraiteisuutensa vuoksi. Suomen elinkeinoelämän uusia investointeja suunnitellaan korjausvelkaisten väylien varaan.
Tähän tilanteeseen on päädytty, koska systemaattinen väylien velanhoito on jo pitkään jäänyt vaille sen edellyttämää riittävää rahoitustasoa ja poliittista sitoutuneisuutta. Korjausvelkaa on purettu erillisrahoituksin ja elinkeinoelämä on iloinnut jokaisesta käden ojennuksesta väylille. Niin on nytkin, kun nykyisen hallituskauden aikana väyliin lisäinvestoidaan huikeat kolme miljardia euroa. Haasteita kuitenkin riittää kustannusnousun syödessä lisäpanostusten ostovoimaa.
Toimitusketjujen ymmärtäminen logistiikkaa koskevan päätöksenteon keskiöön
Niukkuuden ekonomian Suomessa on pragmaattisesti pyritty pitämään olemassa oleva infra liikennöitävässä kunnossa. Nyt myös tämä taktiikka on tulossa tiensä päähän, kun velka jatkaa kasvuaan ja tie- ja rataverkon kunto murenee käsiin.
Huonoimmassa asemassa on laajin tieverkkomme, jolta on perinteisesti myös karsittu eniten. Vähäliikenteisten teiden liikennemäärät eivät ehkä päätä huimaa, mutta ilman niitä ei olisi vilkkaampien teiden liikennevirtoja. Vähäliikenteiset tiet ovat Suomen sisäisen saavutettavuuden selkäranka, jolla kulkee merkittävää yhteiskunnallista arvonlisää tuottavia kuljetuksia. Tämän soisi näkyvän entistä paremmin myös rahoituksen jakoperusteissa.
Jotta voisimme palvella elinkeinoelämämme toiminta- ja kilpailukykyä paremmin, on huomio siirrettävä liikennemääristä toimitusketjuihin. Väestö on Suomessa keskittynyt etelään, mutta teollisuus on levittäytynyt ympäri Suomen. Pelkästään metsäteollisuus kuljettaa Suomen sisällä raaka-aineita, sivutuotteita ja lopputuotteita noin 80 miljoonaa tonnia vuodessa. Kuten selvityksen maakunnallisesta tarkastelusta näkyy, metsäteollisuuden kuljetukset ovat kuljetussuoritteen kärkipäässä lähes kaikissa Suomen maakunnissa. Eikä ihme, sillä yksityisteiltä lähtee päivittäin jopa 4 000 puu- ja sivutuotekuljetusta.
Tie- ja rataverkossamme piilee paljon käyttämätöntä potentiaalia
Yritysten logistinen kilpailukyky nojaa ennen kaikkea toimitusvarmuuteen. Koko kuljetusketjun metsästä satamaan ja maailmalle on tällöin oltava kunnossa, pelkät riittävän hyvät pääväylät eivät tähän riitä.
Tie- ja rataverkossamme riittää potentiaalia kattamaan sekä elinkeinoelämän tarpeet nyt ja tulevaisuudessa, mikäli korjausvelan purkamiseen tartutaan systemaattisesti pitkäaikaisella velanhoito-ohjelmalla. Vähäliikenteiselle tieverkolle on tarpeen suoda erityistä huomiota ja hoivaa huoltovarmuushuolien nostaessa päätään. Matalalla roikkuviin hedelmiin lukeutuvat myös panostukset jo olemassa oleviin ratoihin, joilla käytön pullonkauloja tulee poistaa ja samalla selvittää syitä sille, mikä estää teollisuutta käyttämästä ratakuljetuksia enemmän.
Metsäteollisuus ry sekä muu elinkeinoelämä on valmis tarjoamaan apuaan tie- ja liikenneväylien kehitystyössä. Ratkaisun avaimet väyliemme hätähuutoon voivat löytyä, kun teollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan ja tahtoa parantaa tavaraliikenteen edellytyksiä Suomessa löytyy.
