Suomalainen metsätalous koostuu nykyisin monipuolisesta valikoimasta erilaisia metsänkasvatusmenetelmiä. Metsänhoito voi perustua tasaikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, jatkuvaan kasvatukseen tai lukuisiin näiden menetelmien välimuotoihin ja variaatioihin.

‍

Metsänomistajana kunta päättää, miten metsiään kasvattaa. Vaihtoehdot ovat tärkeitä, koska metsistä voidaan saada monenlaisia hyötyjä, ja erilaisilla metsänomistajilla on myös erilaisia tavoitteita. Luontokaan harvoin taipuu yhteen muottiin. Eri metsäkohteilla toimivat erilaiset metsänkasvatusmenetelmät, ja jokaiseen metsikköön tulisikin valita kohteelle parhaiten soveltuva menetelmä. Menetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa kasvupaikka, puusto sekä tietenkin maanomistajan tavoitteet.

‍

Kunnat ovat merkittäviä metsänomistajia. Useimmilla kunnilla on monia, erilaisia tavoitteita metsiensä hoidossa. Talouden rinnalla tavoitteissa korostuu metsien virkistyskäyttö, etenkin tiheämmän asutuksen läheisyydessä.

‍

Kuntien tulisi asettaa metsilleen monenlaisia tavoitteita.

‍

Talousmetsistä saatavat eurot mahdollistavat osaltaan kunnallisten palveluiden rahoittamisen. Lisäksi talousmetsistä saatava puu ja metsänhoito työllistävät kunnissa. Suomalainen yhteiskunta seisoo edelleen vahvasti puujaloilla, ja metsistä saadaan niin taloudellista kuin henkistäkin hyvinvointia.

‍