Metsäala uudistuu kovaa vauhtia ja alan yritykset ovat ilahduttavasti raportoineet puun jalostuskäyttöä lisäävistä investoinneista. Hallituksen omilla linjauksilla kotimaisen puun käyttöä kasvatettaneen edelleen. Metsien käytön kokonaisuuden kannalta on kuitenkin valitettavaa, että samanaikaisesti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn rahoitusta on leikattu. Sen lisäksi, että METSOn rahoitusta tulee vahvistaa pikaisesti, on syytä pohtia, voiko puukauppaa ja suojelua vauhdittaa METSOn rinnalla verotuksen keinoin.

Varsin yksinkertaisella suojeluvähennysmekanismilla voitaisiin yhdistää puukauppa ja metsien suojelu seuraavasti: Metsänomistaja saisi verovähennyspohjaa METSO-kriteerit täyttävän luonnonsuojelualueen perustamisesta tai luonnonhoitohankkeesta. Syntynyttä vähennyspohjaa voisi hyödyntää puunmyyntitulojen verotuksessa esimerkiksi 15 vuoden määräajan kuluessa. Verovähennyspohjan suuruus määritettäisiin siten, että verohyöty olisi esimerkiksi METSOn mukaisen suojelukorvauksen suuruinen. Kannustimella voitaisiin korvata nykyinen Kemera-lain mukainen ympäristötuki ja tuki metsäluonnon hoitoon, kun hyvän metsänhoidon kannustinjärjestelmää uudistetaan.

Kannustinmalli edistäisi puukauppaa, sillä verohyöty realisoituisi vain puukauppojen kautta. Suojelukriteerit ja suojelukohteiden arvon määrittäminen olisi viisainta tehdä suoraan METSO-kriteerien mukaisesti, jolloin tulisi ainoastaan määrittää puuttuvat kriteerit pohjoisimmalle Suomelle. Mekanismin etuna olisi myös se, että se on jo tuttu tänä vuonna käyttöön otetun metsälahjavähennyksen kautta. Suojeluvähennyksellä voidaan edistää luonnonsuojelua, mutta sillä ei tule korvata nykyistä METSO-järjestelmää.

Suojeluvähennysmekanismia on valmisteltu osana Metsäteollisuus ry:n metsäympäristöohjelmaa. Mallista on mahdollista kehittää toimiva mekanismi metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseen, kun sen reunaehtojen asettamisen vaikutuksia edelleen analysoidaan.