Metsäteollisuudella on Suomessa yli 150 tuotantolaitosta. Suomen teillä kulkee päivittäin tuhansia raakapuuta ja metsäteollisuuden tuotteita kuljettavia rekkoja. Toimialan investoinnit eri puolilla Suomea lisäävät kuljetusmääriä ja etenkin tiekuljetuksia, koska puun alkukuljetus metsästä edellyttää käytännössä aina kumipyöriä.

Suomen teillä on liki viiden vuoden ajan saanut ajaa aiempaa painavammilla rekoilla, kun ajoneuvokaluston enimmäismassat nousivat 60 tonnista 76 tonniin vuonna 2013. Uudistus toteutettiin lisäämällä akseleita ajoneuvoyhdistelmään, mikä minimoi tiestöön kohdistuvan lisärasituksen.

Metsäteollisuus on hyödyntänyt uudistusta ennakoidun mukaisesti, ja puuautoista arviolta 100 prosenttia on vuoden 2018 loppuun mennessä uusiutunut 68- tai 76-tonniseksi. Lisäksi eri puolilla Suomea testataan kokeiluluvilla yli neljääkymmentä nykyisen 76 tonnin enimmäismassan ja/tai maksimipituuden ylittävää ajoneuvoyhdistelmää. Joukossa on yli kymmenen uudentyyppistä raakapuu- tai hakerekkaa ja muutama metsäteollisuuden tuotteita kuljettava ajoneuvoyhdistelmä.

Raskaiden ajoneuvojen enimmäismittojen pidentämistä valmistellaan parhaillaan. Samalla viranomaiset arvioivat edellytyksiä ajoneuvojen massojen nostoon ainakin osalla tieverkkoa. Näin kokeiluista voitaisiin siirtyä laajempaan käytäntöön.

Metsäteollisuus näkee painavammat ajoneuvoyhdistelmät yhtenä keinona liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Tämä on yksi EU:n ja Suomen liikennepolitiikan keskeisistä tavoitteista. Suomessa tavoitteena on vähentää päästöjä noin puolella vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Tutkimustulosten perusteella painavampia ajoneuvoyhdistelmiä käyttämällä on mahdollista vähentää kuljetusten tonnikohtaista polttoaineen kulutusta jopa 20 prosenttia kalustokoosta riippuen. Yli 76-tonnisen kaluston yleisempi käyttö mahdollisimman laajasti tieverkolla olisi siis monella tapaa älykästä.

Painavammasta ajoneuvokalustosta saatavien ympäristö- ja tehokkuushyötyjen saaminen edellyttää riittävää tiestön ja siltojen kuntoa.

Kuluvalla hallituskaudella liikenneväylien kunnossapitoon on saatu merkittävästi lisärahoitusta, jolla on voitu korjata teiden ja siltojen kuntopuutteita. Helmikuussa työnsä päätti parlamentaarinen työryhmä, joka esitti vähintään 300 miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta väylien kunnossapitoon sekä hallituskaudet ylittävää pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen. On välttämätöntä, että työryhmän esittämä pysyvä lisärahoitus väylien kunnossapitoon toteutuu.

Metsäteollisuuden tiekuljetuksia voidaan merkittävästi tehostaa ja päästöjä vähentää kuljetuskalustoa kehittämällä. Riittävät ja oikein kohdennetut panostukset kuljetusväyliin mahdollistavat sen, että metsäteollisuuden logistiikan kehittäminen voi olla myös ympäristöteko.

Teksti on julkaistu lyhennettynä Aamulehdessä 4.7.