Suomalaisten puusta valmistettujen tuotteiden tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat. Maailman megatrendit tukevat sekä nykyisten, että uusien tuotteiden kysyntää, kun valinnoissa painottuvat laatu ja ratkaisujen ilmastoystävällisyys. Metsäteollisuuden investoinnit Suomeen vahvistavat viestiä tulevaisuuden alasta – luvassa on lisää työtä ja viennin kasvua!
Kotimaan logistiikan sujuvuus on elinehto menestyvälle viennille. Kun maailmalle ponnistetaan Euroopan takaperukoilta, kurottavana on melkoinen logistinen takamatka. Raaka-aineet haetaan metsästä ympäri Suomea ja toimitetaan tuotannon kautta maailman markkinoille. Hidasteisiin liikenneverkolla ei ole varaa.
Kotimaan logistiikan sujuvuus on elinehto menestyvälle viennille.
Väylien heikkenevästä kunnosta on puhuttu pitkään, ja niiden korjausvelka on jo huimat 2,8 miljardia euroa. Summa vastaa rahoitusta, joka vaaditaan vaurioituneiden väylien palauttamiseksi nykytarvetta vastaavalle tasolle. Viime vuosina korjausvelan kasvua on hidastettu, mutta suuntaa ei vielä ole merkittävästi onnistuttu kääntämään.
Tilanteeseen on luvassa parannusta, kun Suomen ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksytään kuluvana vuonna. Suunnitelma ennakoi ensi kertaa valtion rahoitusta teille, rautateille ja vesiväylille yli hallituskausien aina vuoteen 2032 saakka. Kyseessä on pitkään odotettu uudistus.
Suunnitelman ehdottomia ansioita on perusväylänpidon rahoituksen pysyvä korotus. Keskimäärin 300 miljoonan euron vuotuinen lisäys indeksikorotuksineen vähentää väylien korjausvelkaa viidenneksen vuosina 2021–2032. Kyseessä on tärkeä parannus, jonka hyödyt maanteillä kohdistuvat valtaosin vilkasliikenteisille pääväylille. Pääväylille kohdistuu myös valtaosa tulevien vuosien kehittämisinvestoinneista.
Suurkuljetukset vähentävät tutkitusti polttoainekulutusta ja päästöjä.
Vähäliikenteisten väylien merkitystä elinkeinoelämälle ei kuitenkaan tule unohtaa. Alempi tieverkko ja yksityistiet ovat korvaamattomia puutavarakuljetuksissa, joiden määrän ennakoidaan kasvavan alan kotimaisten investointien myötä. Pistemäisiä kehittämistoimia on luvassa ja ne tulee kohdentaa elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Koko logistiikkaketjun metsästä satamaan on toimittava.
Viime vuosina yleistyneiden suurkuljetusten hyödyt eivät myöskään realisoidu, jos alemman tieverkon kelirikot ja kunnossapito merkittävästi heikentävät saavutettavuutta. Suurkuljetukset vähentävät tutkitusti polttoainekulutusta ja päästöjä. Mittojen ja massojen kasvattamiselle löytyy edelleen potentiaalia, kunhan uudistukselle saadaan sovittua selkeät suunnitelmat ja aikataulut.
Suomen logistinen kilpailukyky rakentuu vastaisuudessakin toimivien liikenneyhteyksien varaan, ja tämä edellyttää aktiivista vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa. Huomisen menestys rakentuu yhteistyössä.
Blogiteksti on julkaistu Puumies-lehden vieraskynäpalstalla 7.4.2021.
