Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä on vakiintunut edellistä vuosikymmentä alemmalle tasolle metsäteollisuudessa. Työturvallisuutta on parannettu toimialalla pitkäjänteisesti, mikä näkyi etenkin viime vuosikymmenellä merkittävänä sairaus- ja tapaturmapoissaolojen laskuna. Vuonna 2025 sekä työtapaturmien taajuus että sairauspoissaolojen määrä kuitenkin kasvoivat hiukan edellisvuosiin verrattuna.

Vuonna 2025 poissaoloihin johtaneiden työtapaturmien taajuus paperi-, saha- ja levyteollisuudessa oli LTAF-tapaturmataajuusmittarilla ilmaistuna 6,9. Paperiteollisuudessa tapaturmataajuus oli 5,0 ja saha- ja levyteollisuudessa 10,5. Vuonna 2023 tapaturmataajuus oli 6,2 ja vuonna 2024 6,3. Vuodesta 2010 tapaturmien määrä on laskenut noin 70 prosenttia.

Tapaturmataajuus (Lost Time Accident Frequency, LTAF) on yleisesti käytetty mittari, jossa poissaoloon johtaneita työtapaturmia tarkastellaan miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Työtapaturmaksi on kirjattu kaikki tapaukset, joista on aiheutunut vähintään yhden kokonaisen työpäivän tai -vuoron poissaolo.

Sairauspoissaolojen määrä nousi hiukan

Sairauspoissaoloja kertyi viime vuonna kemiallisessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa yhteensä noin 5,0 prosenttia säännöllisestä työajasta. Paperiteollisuudessa sairauspoissaoloja oli 4,9 prosenttia säännöllisestä työajasta, ja saha- ja levyteollisuudessa melkein identtinen 5,0 prosenttia. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrä säännöllisestä työajasta on vakiintunut neljän ja viiden prosentin väliin, joskin tendenssi on ollut kevyesti nouseva vuodesta 2017 alkaen. Vuonna 2024 sairauspoissaolojen määrä oli 4,8 prosenttia säännöllisestä työajasta.

– Sairauksista aiheutuneet poissaolot lisääntyivät hieman edellisestä vuodesta sekä paperiteollisuudessa että saha- ja levyteollisuudessa, mutta muutos on ollut varsin vähäinen. Sairauspoissaolojen määrä olisi kuitenkin syytä saada jälleen lasku-uralle, kuvailee Metsäteollisuus ry:n työoikeusjuristi Paavo Honkanen.

Myös vaaratilanne- ja turvallisuusilmoitusten määrässä kasvua

Työhyvinvointi on keskeinen osa organisaatioiden menestystä ja henkilöstön kykyä suoriutua työstään. Se ei rajoitu yksilön jaksamiseen, vaan muodostaa laajemman kokonaisuuden, joka vaikuttaa työn laatuun, sujuvuuteen ja tuottavuuteen. Taloudellisesta näkökulmasta työhyvinvointiin panostaminen on perusteltua, sillä sen myönteiset vaikutukset ulottuvat työilmapiiriin ja organisaation suorituskykyyn.

Työhyvinvoinnin kehittäminen rakentuu ennen kaikkea arjen käytännöistä. Vaikuttavat ratkaisut eivät yleensä edellytä merkittäviä investointeja, vaan perustuvat työn tarkoituksenmukaiseen organisointiin, osaamisen systemaattiseen vahvistamiseen ja siihen, että työn tekemiselle luodaan toimivat edellytykset. Kun työ ja osaaminen ovat tasapainossa, työntekijöillä on paremmat mahdollisuudet onnistua tehtävissään.

Vastuu työhyvinvoinnista jakautuu koko työyhteisölle. Se edellyttää johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden aktiivista osallistumista ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Metsäteollisuudessa tämä on näkynyt käytännönläheisenä yhteistyönä, jossa eri toimijatasot edistävät työhyvinvointia pitkäjänteisesti osana organisaation toimintaa.

– Positiivinen merkki yritysten turvallisuuskulttuureista on ennakoivien turvallisuusilmoitusten määrän lisääntyminen sekä paperi- että saha- ja levyteollisuudessa edelliseen tarkasteluvuoteen verrattuna. Paperiteollisuudessa kasvua oli 21,8 prosenttia ja saha- ja levyteollisuudessa 4,6 prosenttia. On tärkeää, että jokainen työyhteisön jäsen on sitoutunut turvallisuuden kehittämiseen, toteaa Honkanen.

Metsäteollisuus ry:n tapaturma- ja poissaolotilasto kattaa noin 80 prosenttia paperiteollisuuden sekä 82 prosenttia saha- ja levyteollisuuden henkilöstöstä. Tilasto kootaan vuosittain.