Metsäteollisuus on pettynyt, kun EU:n jäsenmaat hyväksyivät taksonomian ilmastokriteerit. Suomalaisille yrityksille ja metsäomistajille taksonomia tarkoittaa lisääntyvää hallinnollista taakkaa ilman perusteltavissa olevia hyötyjä ilmastolle. Valmistelujen jatkuessa on Suomen vaikutettava aktiivisesti niin, ettei edelleen heikennetä suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden toimintaedellytyksiä.
EU-maat hyväksyivät tänään komission kiistellyn esityksen, joka sisältää kestävän metsänhoidon niin sanotut taksonomiakriteerit. Taksonomia on keskeinen työkalu, jolla EU haluaa ohjata yksityisiä pääomia EU:n ympäristötavoitteiden mukaisiin kohteisiin.
Suomen hallitus toimi viisaasti vastustaessaan komission huonosti valmisteltua esitystä. Yhteensä 13 maata, mukaan lukien Suomi, Ruotsi ja Ranska, vastustivat komission esitystä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kaatamaan esitystä.
– Valitettavasti Suomen kannanmuodostus asiassa kesti luvattoman pitkään eikä maallemme jäänyt aikaa tehdä aktiivista EU-vaikuttamista ja kerätä näkemyksen taakse riittävää määrää muita jäsenmaita, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen harmittelee.
Myös Ruotsi vastusti päätöstä eli komission ehdotukseen suhtautuivat kriittisesti juuri ne maat, joissa metsätalouden kestävyyteen panostetaan pitkäjänteisesti osana arjen metsätaloutta ja joissa metsäsektorilla on suuri merkitys hyvinvoinnin rakentajana.
EU-maiden hyväksymä esitys kestävän metsänhoidon ilmastotaksonomiakriteereiksi on kaikkinensa epäonnistunut. Sekava ja monitulkintainen kokonaisuus johtaa turhaan byrokratiaan ilman mainittavia etuja. Komission esityksessä ei huomioida nykyisen kestävän ja aktiivisen metsätalouden ilmastohyötyjä. Sen sijaan uhkana on metsänomistajien passivoiminen.
– EU:n kestävän rahoituksen sääntelyn alkuperäinen tavoite on hyvä – saada finanssimarkkinat mukaan kestävyystalkoisiin ja kestävät investoinnit liikkeelle. Taksonomia uhkaa kuitenkin erkaantua tästä tavoitteesta, Jaatinen toteaa.
Komission ehdotus on nurinkurinen, sillä Suomi aikoo olla ilmastoneutraali 15 vuotta ennen EU:ta. Metsäsektorilla on tähän tavoitteeseen pääsemisessä merkittävä rooli.
– Tästä tuli nyt kielteinen ennakkotapaus, joka kertoo komission ynseästä suhtautumisesta kestävään ja aktiiviseen metsätalouteen. Tämä vähentää entisestään metsäteollisuuden ja -talouden investointiympäristön ennustettavuutta, Jaatinen sanoo.
Komission vyörytys muiden taksonomiakriteerien osalta jatkuu. Seuraavaksi komission on määrä julkaista luonnon monimuotoisuutta koskevat kriteerit. Niitä koskeva asiantuntijatyöryhmän ensimmäinen ehdotus oli täysin kohtuuton ja toteuttamiskelvoton. Asiantuntijaryhmän lopullista esitystä odotetaan talvella, jonka jälkeen komissio valmistelee virallisen uuden delegoidun säädöksen luonnon monimuotoisuuden osalta.
– Vaikka tulos oli nyt huono, ei työtä saa lopettaa. Kun komissio esittää uusia taksonomiakriteereitä, on Suomen vaikutettava aktiivisesti niin, ettei edelleen heikennetä suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden toimintaedellytyksiä, Jaatinen summaa.
Lisätietoja:
Kestävän rahoituksen kokonaisuudesta:
Maarit Lindström, johtaja, pääekonomisti, p. 040 531 8262, maarit.lindstrom@forestindustries.fi
Euroopan neuvoston päätöksen vaikutuksista metsäteollisuuteen ja -talouteen:
Karoliina Niemi, metsäjohtaja, p. 050 567 9093, karoliina.niemi@forestindustries.fi
