Metsänhoidosta keskustellaan aktiivisesti mediassa, ja keskustelu jatkuu myös eduskunnassa lomien päätyttyä. Eduskunnan on tarkoitus saada käsittelyyn loppukesästä lakiehdotus seuraavasta metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä (nykyinen KEMERA), jolla ohjataan yksityismetsänomistajien metsänhoitoa. Suhteellisen pienin muutoksin juuri lausunnolla olleesta esityksestä on saatavissa erinomainen lopputulos, joka edistäisi Suomelle ja suomalaisille tärkeiden metsien terveyden ja elinvoimaisuuden turvaamista jatkossakin.

‍

Metsätaloudelle ehdotettava kannustejärjestelmä perustuu muutamalle tärkeälle periaatteelle. Metsälain hengessä se takaa metsänomistajan valinnanvapauden. Kannustejärjestelmä ei ohjaa maanomistajia tasaikäiseen tai jatkuvaan metsänkasvatukseen, vaan jättää tämän valinnan puhtaasti maanomistajalle. Näin mahdollistetaan parhaiten kasvupaikan ominaisuudet ja maanomistajan tavoitteiden huomioiminen metsänkäsittelymenetelmien valinnassa. Yhden sapluunan malli ei sovellu suomalaiseen metsäluontoon, vaikka toisenlaisiakin väitteitä välillä esitetään. Toinen tärkeä periaate on, että haluttua lopputulosta tavoitellaan mahdollisimman kevyellä byrokratialla.

‍

Metsätalouden kannustejärjestelmään ehdotetaan sisällytettävän muun muassa taimikon ja nuoren metsän hoidon sekä pienpuun keruun tukea, terveyslannoituksen, suometsän hoitosuunnitelmien ja vesiensuojelutoimenpiteiden rahoitusta sekä kannusteita metsätalouden tieverkoston ylläpitoon ja kehittämiseen.

‍

Terveyslannoitus on erityisen tärkeää metsien kasvun ja hiilensidonnan lisäämiseksi, ja suometsien hoidon kannusteilla ehkäistään muun muassa metsätalouden vesistövaikutuksia samalla varmistaen hyvä puuntuotanto. Taimikon ja nuoren metsän hoidolla sekä pienpuun keruulla turvataan metsien suotuisaa jatkokehitystä ja vähennetään esimerkiksi lumituhojen ja metsäpalojen riskejä. Metsätieverkosto on puolestaan äärimmäisen tärkeä niin teollisuuden, maanomistajien, virkistyskäyttäjien kuin pelastusviranomaisten näkökulmasta. Tärkeitä elementtejä kannustejärjestelmässä ovat myös monimuotoisuuden turvaamiseksi ehdotettavat ympäristötuki, luonnonhoitohankkeiden rahoitus ja kulotustuki. Kulotus edistää paitsi palolajien esiintymistä myös uuden puusukupolven kasvuun lähtöä ja sekapuustoisuutta.

‍

Muutamalla viilauksessa lakiehdotus kuulostaa hyvältä

‍

Hyvältä kuulostaa, mutta muutama viilauksenkin paikka lakiehdotuksesta löytyy. Metsäteollisuus katsoo, että myös metsätieverkoston ylläpidon kannustimissa pitäisi pyrkiä mahdollisimman kevyeen byrokratiaan. Kannustinjärjestelmää valmistellut työryhmä esitti tiehankkeiden rahoituksen kohdentamista tiekunnille, mutta jostain syystä tästä lähtökohdasta on luovuttu. Pieni peruutus siis lakiehdotuksen viimeistelyssä ja kokonaisuus menisi vielä parempaan suuntaan.

‍

Lisäksi Suomessa on käytävä keskustelua siitä, onko esimerkiksi luonnonhoitohankkeiden tuki tarkoituksenmukaista kohdentaa vain yksityisille maanomistajille. Myös yhtiöiden metsistä voi löytyä luontokohteita, joissa luonnonhoitohankkeita voidaan toteuttaa vain julkisen tuen avulla. Ympäristöministeriön hallinnonalalla tämä on tunnistettu maa- ja metsätalousministeriötä paremmin.

‍

Metsätalouden kannustejärjestelmät ovat olleet vuosikymmeniä merkittävässä roolissa aktiivisen ja kestävän metsätalouden harjoittamisessa Suomessa. Metsätalouteen suunnatut kannusteet ovat tutkitusti lisänneet yksityisiä investointeja metsätalouteen. Tässä metsäpolitiikka on onnistunut tavoitteissaan hyvin. Hyvän metsänhoidon ansiosta Suomen metsävarat ovat olleet kasvussa jo viimeisen 50 vuoden ajan. Tätä työtä tulee jatkaa myös tulevaisuudessa.