Arjen kiireen keskellä minä ja monet kaltaiseni ennättävät olla metsänomistajana ehkä vain kolme kertaa vuodessa.Talvella kerran, kun tehdään metsätalouden veroilmoitus sekä keväällä kun taimikot ja metsät tarkistetaan talven jäljiltä.
Miettiä metsätaloutta vain kolme kertaa vuodessa kuulostaa vähältä. Se on silti useammin kuin niillä metsänomistajilla, jotka eivät tunne metsiään, tiedä mitä niille voisi tai pitäisi tehdä, tai joita metsät eivät kiinnosta edes sitä vertaa, kuin oman asunto-osakeyhtiön vuosikokoukset.
Metsäkeskuksen tietojen mukaan yksi kuudesta metsänomistajasta ei ole kymmeneen vuoteen myynyt puuta tai hakenut Kemera-tukea metsien hoitoon, perusparannukseen tai luonnonhoitoon. Moni kutsuisi heitä passiivisiksi metsänomistajiksi. Me haluamme kutsua heitä metsänomistajiksi, joilla on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia metsissään.
Ryhmä on mielenkiintoinen. Kun analysoimme sitä tarkemmin, ilmeni, että ryhmässä on muita metsänomistajia todennäköisemmin taajamissa omakotitalossa asuvia ja ikääntyneitä ihmisiä. Jos heitä haluaa tavoittaa markkinoinnilla, kannattaa tutustua ET-lehden mahdollisuuksiin. Metsätuloja puolestaan kannattaa perustella mieluummin terveydestä huolehtimisella, omakotitalojen korjausinvestoinneilla tai jälkipolvien elämänrakennusmotiiveilla, kuin pääoman tuottoprosenteilla.
Metsäkeskus kontaktoi vuosittain noin 10 000 näistä metsissään mahdollisuuksia omaavista metsänomistajista. Tällä haluamme saada metsänomistajat päättämään mitä heidän omistamilleen metsille tehdään ja myös hyötymään metsistään. Tavoittelemme, että vuosittain 30 % näistä 10 000 metsänomistajista aktivoituu metsätalouteen tekemällä puukauppaa, hoitamalla metsiään tai päättämällä luonnonhoidosta. Myös heidän metsiä tarvitaan puuhuollon turvaamiseksi kotimaisella ja työtä tuottavalla raaka-aineella.
Asiakastyössämme on yksi erikoinen piirre. Tavoittelemme sitä, että nykyiset metsissään mahdollisuuksia omaavat metsänomistajat eivät jatkossa ole enää meidän suoria asiakkaitamme. Loimme tähän oman käsitteen, pärjäävä metsänomistaja. He ovat saaneet kokemusta puukaupasta, metsänhoidosta tai luonnonhoidosta ja oppineet päättämään ja toimimaan käytännössä. Kun näin tapahtuu, siirrämme katseen metsänomistajiin, joilla tätä kokemusta ei vielä ole.
Yleensä asiakkaista halutaan pitää kiinni ja kehittää palveluita heidän kanssaan. Metsäkeskus mieluummin herättää uinuvia metsänomistajia löytämään yrityksiä ja yhdistyksiä, joiden kanssa metsätyöt tehdään käytännössä.
Niin se kolmas kerta vuodessa olla metsänomistaja – se on tietenkin silloin kun on puukaupan aika.
