Ammatillisen koulutuksen muuntautumiskyky ja työelämälähtöisyys ovat omiaan luomaan tarvittavaa osaamista vihreän siirtymän tarpeisiin. Metsäteollisuusyrityksissä ammatillisen koulutuksen saaneita on edelleen enemmän kuin korkeakoulutettuja, joten ammattiosaamisen merkitystä ei sovi vähätellä.


Vaalikevään alla tarve Suomessa asuvien koulutustason nostolle on noussut kuumaksi puheenaiheeksi. Korkeakoulutettujen osuutta halutaan kasvattaa tuntuvasti, mikä on tärkeä tavoite maan tulevaisuuden kannalta. Kaikki eivät kuitenkaan tulevaisuudessakaan tule tarvitsemaan korkeakoulututkintoa. Siksi ammatillisen koulutuksen tarpeita ei tule unohtaa koulutuspoliittisissa uudistuksissa.


Metsäteollisuuden töihin tullaan eniten ammatillisella koulutustaustalla. Ammatillisen koulutuksen on saanut 56 prosenttia metsäteollisuusyritysten henkilöstöstä, eikä osuus ole pienentynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Osaamistason nosto ei tarkoita siis pelkästään korkeakoulutettujen osuuden lisäämistä. Se tarkoittaa myös sitä, että ammatillista koulutusta on laajasti tarjolla erilaisiin tarpeisiin.


Helpotusta kasvaviin ja muuttuviin osaamistarpeisiin


Vihreän siirtymän mukaisten teknologioiden käytäntöön vieminen vaatii kovan tason ammattiosaamista. On kyseessä sitten puukuljetusten energiatehokkuuden parantaminen, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen tai puupohjaisten fossiilisia raaka-aineita korvaavien uusien tuotteiden valmistaminen – käytännön työn toteuttaa metsä- tai tekniikan alan ammatillisen koulutuksen hankkinut ammattilainen.


Parhaimmillaan ammatillisella koulutuksella pystytään ripeästi ja joustavasti vastaamaan yritysten havaitsemiin osaamiskapeikkoihin. Yhä useammat suorittavat perustutkinnon päälle ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Myös tutkintoon johtamattomilla koulutuskokonaisuuksilla voi saada valmiuksia muuttuviin työtehtäviin.


Ammattilaisista on kuitenkin pulaa niin metsäteollisuudessa kuin lukuisilla muillakin toimialoilla. Työvoiman saatavuuden laajoista ongelmista kertoo se, että jopa 86 prosenttia metsäteollisuuden toimipaikoista koki vaikeuksia avointen työpaikkojen täyttämisessä vuosina 2020–2022.


Metsäteollisuudessa osaajapula on suurinta sähkö- ja automaatioalan, kone- ja tuotantotekniikan, prosessiteollisuuden sekä puuteollisuuden ammatillisista koulutusohjelmista valmistuneiden osalta. Siksi koulutuksen kehittämisessä katseet tulee kääntää tekniikan ja luonnonvara-alojen koulutusohjelmiin, jotka ohjaavat satoihin erilaisiin vihreän siirtymän ovia avaaviin työtehtäviin.


Koulutuksen laatutakuureseptissä on neljä ainesta


Laadukas ammatillinen koulutus edellyttää vähintään neljää edistysaskelta: riittävää rahoitusta, koulutusmäärien järkevää mitoitusta, oppisopimus-, täydennys- ja muuntokoulutuksen lisäämistä sekä opettajien ja ohjaajien osaamiseen panostamista.


Koulutuksen rahoituksesta päättäessä tulisi katsoa yhtä hallituskautta pidemmälle. Silloin koulutuksen järjestäjät saisivat signaalin jatkaa ja kehittää toimintaansa suunnitelmallisesti ilman jatkuvaa huolta resurssien riittävyydestä.


Aloituspaikkoja lisätessä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että rahoitus taataan samassa suhteessa – muuten koulutuksen laatu kärsii. Koulutuspaikkojen määrän lisäksi on tärkeää seurata valmistuneiden määrää ja osaamistasoa sekä työelämään sijoittumista.


Yritykset ja ihmiset tarvitsevat työelämälähtöisesti toteutettuja koulutusratkaisuja. Oppisopimuskoulutus on metsäteollisuudessa äärettömän suosittua, ja sen houkuttelevuutta rekrytointi- ja täydennyskoulutusmahdollisuutena tulee edelleen parantaa. Kaikenlainen jatkuvan oppimisen aatteen mukainen koulutus on tervetullutta. Esimerkiksi viime vuonna perustetun Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen jakamaa rahoitusta tulisi vahvasti ohjata vihreän siirtymän avainammatteihin.


Tekniikan ja luonnonvara-alojen koulutusta tarjoavat oppilaitokset ovat kokeneet vaikeuksia pätevien opettajien löytämisessä, mihin osasyynä on ollut rahoituksen hankemuotoisuus. On tärkeää huolehtia opettajien osaamisen ajantasaisuudesta ja siitä, että heillä on riittävästi yhteyksiä työnantajiin.


Tiiviillä työelämäyhteistyöllä on myönteinen vaikutus myös opiskelijoiden työllistymiseen. Metsäalan työnantajien, työntekijöiden ja koulutuksen järjestäjien kesken pohditaan paljon koulutuksen muutostarpeita ja alalla vallitseekin laaja yhteisymmärrys sen kehityskohteista. Siksi alan puheenvuoroja kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

‍