Biotalouden ydintä on uusiutuvien luonnonvarojen ja resurssien järkevä käyttö. Keskiössä ovat myös tehokas materiaalien kierrätys ja hyödyntäminen. Suomen näkökulmasta biotalouden nousu on vanhojen hyvien periaatteiden ottamista uudelleen käyttöön.

Biotalous on meille mahdollisuus, sillä Suomessa riittää raaka-ainetta. Metsävaroja on viimeisten vuosikymmenten ajan hyödynnetty liian vähän ja arvokasta raaka-ainetta jää koko ajan käyttämättä. Lisäksi metsien omistusrakenteen vuoksi yhä useampi metsänomistaja jättää hakkuumahdollisuudet käyttämättä. Valitettavan moni palsta unohtuu ja jää lopulta myrskyjen runtelemaksi tai altistuu hyönteistuhoille. Tämä on luonnonvarojen tuhlaamista, jolla on myös yhteiskunnallisesti suuri taloudellinen merkitys.

Metsäteollisuuden perustuotteet, sellu, paperi ja sahatavara, ovat edelleen vahvasti Suomen vientituotteiden kärkeä ja välttämättömiä myös tulevaisuudessa. Tuttujen tuotteiden lisäksi puusta voi tehdä tuotteita, joiden kehittämiseen ei ole ollut tarvetta aikaisemmin. Uusia tuotteita ovat muun muassa biopolttoaineet, biomateriaalit ja -kemikaalit.

Metsäteollisuudessa tuotannon yhteydessä syntyviä sivuvirtoja voi hyödyntää useilla toimialoilla. Toki sahatukista kannattaa todennäköisesti jatkossakin valmistaa sahatavaraa, mutta sahauksen sivutuotteista voi tehdä melkein mitä vain. Tukkia sahattaessa syntyy kuorta, tukin ulkokerroksista erinomaista selluhaketta ja sahanpurua sekä hakkuun yhteydessä metsätähteitä. Sahanpuru päätyy nyt monissa tapauksissa bioenergiaksi, mutta se on hyvää raaka-ainetta myös vaikkapa biokemikaaleille.

Sahateollisuudelle uudet tuotteet tarjoavat mahdollisuuden integroitua uusiin tuotantoketjuihin ja saada lisää katetta arvokkaalle tukkipuulle. Uusiutuminen edellyttää panostuksia alan tutkimukseen ja koulutukseen. Linkittyminen toisiin toimialoihin on myös välttämätöntä, koska uudet tuotteet vaativat uutta osaamista aivan muilta toimialoilta kuin aiemmin on totuttu.

Minkään toimialan uudistuminen ei tapahdu hetkessä, vaan teknologioiden kehittäminen ja tuotteiden jalostaminen tapahtuu arvoketjun eri osaajien yhteistyönä. Näistä uusista teollisista synergioista syntyy myös paljon peräänkuulutettua uutta liiketoimintaa ja osaamista Suomeen. Kaiken tämän perustaksi yritykset tarvitsevat toimintaympäristön, joka houkuttaa investoimaan ja uudistumaan. Nyt on aika siirtyä puheista tekoihin, jotta metsäteollisuus ja eri teollisuudenalat voivat yhdessä luoda uusia, suomalaisia menestystarinoita biotalouden hengessä.