Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa. Metsäteollisuus ry julkaisee viikoittain tilastoa jäsenyritystensä ostomääristä yksityismetsistä sekä kantohinnat hakkutavoittain ja puutavaralajeittain.
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2019 puuta yksityisiltä metsänomistajilta yli 30 miljoonaa kuutiota. Valtaosa puukaupoista on pystykauppoja, joissa myyjä luovuttaa ostajalle hakkuuoikeuden tiettyyn puumäärään tai rajattuihin hakkuualueisiin.
Pystykaupassa yritys huolehtii puun korjuusta ja kuljetuksesta. Puun ostaja maksaa metsänomistajalle pystykaupasta kantohinnan.
Hankintakaupassa puun myyjä huolehtii hakkuusta ja puutavaran kuljetuksesta metsästä kaukokuljetukseen soveltuvan tien varteen. Myyjälle maksetaan kaupasta hankintahinta.
Puun hintaan vaikuttavat monet eri tekijät
Metsänomistajalle maksettavaan kantohintaan vaikuttavat:
- Puusta valmistettujen tuotteiden markkinatilanne
- Puulaji, puuston koko ja laatu (tukki/kuitu)
- Hakkuutapa (uudistushakkuu/harvennus/ensiharvennus)
- Korjattavan puuston määrä (kuutiota/ha)
- Leimikon koko (kuutiomäärä ja pinta-ala)
- Leimikon korjuukelpoisuus – maasto ja tiestö (talvi/kesä/kelirikko)
- Metsä- ja kaukokuljetusmatkat
Esimerkiksi harvennushakkuut ovat uudistushakkuita huomattavasti työläämpiä ja korjuukustannukset nousevat niissä korkeammiksi. Uudistettavilta alueilta saadaan selvästi enemmän puuta kuin harvennuksissa, keskimäärin 200 kuutiota hehtaarilta ja se on kooltaan järeämpää. Ensiharvennuskohteissa puuta kertyy yleensä alle 50 kuutiota hehtaarilta ja pääosin kuitupuuta.
Keskimäärin puolet leimikoista on korjattavissa vain talvella. Kesä- ja varsinkin kelirikkoajan korjuukohteille on koko ajan kysyntää. Talvileimikoiden korjuuaika on erityisesti Etelä-Suomessa lyhyt, ja kelirikkoaikana korjuu ei maaston ja tiestön huonon kunnon takia ole lainkaan mahdollista. Tämä vaikuttaa puun hinnoitteluun.
Puun myyntitulo on pääomatuloa
Puun myyntitulo on metsänomistajalle pääomatuloa, josta voi tehdä vähennyksiä. Myyntituloista saa vähentää joka vuosi mm. puun myyntiin ja metsänhoitoon liittyvät kustannukset.
Vuonna 2019 pääomatulon veroprosentti on 30 ja yli 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 %. Lopullinen veroprosentti jää käytännössä vähennysten jälkeen alemmaksi. Puun ostajan tekemässä ennakonpidätyksessä on jo ennakoitu vähennysten vaikutusta, pystykaupoissa ennakonpidätysprosentti on 19 ja hankintakaupoissa 13. Lopullisessa verotuksessa metsänomistaja saa osan ennakosta palautuksena tai joutuu maksamaan lisää riippuen toteutuneista metsätalouden menoista.
