Suomen poliittiset päättäjät käyvät taas keskustelua sähköistämisen tukena tunnetusta, aiemmin päästökauppakompensaatioksi kutsutusta eurooppalaisesta mekanismista. Tämän keskustelun ytimessä piilottelevat kysymykset Suomessa toimivan energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvystä, puhtaasta siirtymästä – ja siitä miten poliitikkomme suhtautuvat teolliseen tuotantoon ja investointeihin Suomessa.

‍

Sähköistämisen tuki on tärkeä mekanismi energiaintensiiviselle teollisuudelle. Teollisuuden hiilivuodon ehkäisemisessä merkittäväksi koettu ja keskeisissä kilpailijamaissamme laajasti käyttöönotettu malli kompensoi päästökaupan sähkön hintaa nostavaa vaikutusta. Sähköistämisen tuki ei siis vähennä teollisuuden päästövähennysvelvoitteita tai kompensoi päästöjä. Sen sijaan se auttaa teollisuutta sähköistymään ja siten vähintäänkin ylläpitämään kilpailukykyään ja samalla hidastamaan ilmastonmuutosta. Teollisuuden päästöjen vähentäminen tapahtuu investointien kautta ja juuri näihin sähköistämisen tuki luo varmuutta.

‍

Sähköistämisen tuen lakkauttaminen Suomessa kasvattaisi teollisuuden kustannuksia. Jo nykyisellään Suomen sähköistämistuki teollisuudelle on huomattavasti esimerkiksi Saksan vastaavan tuen tasoa matalampi. On myös tunnistettava, että vientiteollisuuteemme on kohdistumassa myös muita uusia kustannuksia, kuten merenkulun tai tieliikenteen päästökaupoista aiheutuvat velvoitteet.

‍

Sähköistäminen on yleisesti tunnustettu tärkeäksi välineeksi päästöjen vähentämisessä. Ilman eduskunnan erillistä päätöstä sähköistämisen tuki on kuitenkin loppumassa Suomessa jo vuonna 2026. Vastaavat ja paljon suuremmat tuet kilpailijamaissa sen sijaan eivät näytä hyytymisen merkkejä. Tässä maailman tilanteessa olisi perusteltua, että tukea jatkettaisiin Suomessa vuoteen 2030 asti, kuten kilpailijamaissa.

‍

Sähköistämisen tuen jatkoon tiivistyy laajempi kysymys siitä minkälaisen potentiaalin poliittiset päättäjämme näkevät teollisessa tuotannossa ja energiaintensiivisen teollisuuden investoinneissa Suomeen. Halutaanko Suomi pitää houkuttelevana toimintaympäristönä? Jotta suomalainen teollisuus pysyisi kilpailukykyisenä, on tärkeää pitää kiinni sitä tukevista kansallisista toimista.

‍

‍

Paula Lehtomäki, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry

Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry

Saku Vuori, toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry

‍

‍

Teksti on aiemmin julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla.