Metsäteollisuus ry:n kevätseminaari avasi keskustelua siitä, millaisilla ratkaisuilla Suomi voi vahvistaa kasvuaan ja teollisuuden kilpailukykyä tilanteessa, jossa geopoliittiset riskit, julkisen talouden ahdinko ja ilmastopolitiikan vaatimukset kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Seminaarissa puhuttiin myös metsäteollisuuden tavoitteista seuraavaan hallitusohjelmaan.
Metsäteollisuus ry:n vuotuinen kevätseminaari kokosi yhteen liki 300 metsäteollisuudesta kiinnostunutta elinkeinoelämän, politiikan, tutkimuksen ja median edustajaa. Tilaisuuden aluksi Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Tapio Korpeinen suuntasi keskustelua avaamalla metsäteollisuuden tavoitteita vuonna 2027 tehtävään, maamme seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Korpeinen hahmotteli kasvun paikkaa, jossa käännetäisiin kaikki kivet kilpailukyvyn kasvattamiseksi, vauhditettaisiin metsien kasvua ja varmistettaisiin puuraaka-aineen saatavuus sekä tehtäisiin ilmastopolitiikkaa, joka aidosti hidastaa ilmastonmuutosta globaalisti.
Tavoitteista puhuessaan Korpeinen korosti, ettei kilpailukykyä tule heikentää nostamalla teollisuuden kustannuksia kotimaisin päätöksin. Hän alleviivasi metsien kasvun ja puun saatavuuden tärkeyttä ja muistutti, että maamme ilmastopolitiikassa olisi aina katsottava päätösten vaikutuksia kansainvälisesti.
– Jos tuotanto ja raaka-aineiden hankinta siirtyvät Suomen ja EU:n ulkopuolelle, päästöt eivät katoa mihinkään – ne vain siirtyvät. Hiilivuoto on aina epäonnistuminen sekä talouden että ilmaston näkökulmasta, Korpeinen painotti.
Keskustelussa kaivattiin lisää rohkeutta
Seminaarissa käytiin mielenkiintoinen dialogi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhasen kesken. Keskustelussa pureuduttiin globaalin toimintaympäristön muutokseen ja sen vaikutuksiin Suomen kilpailukykyyn, talouteen ja päätöksenteon liikkumavaraan. Purra ja Vanhanen puhuvat kansakunnan mielenmaisemasta kaivaten avarampia näköaloja.
– Kaipaan tähän maahaan lisää rohkeutta, ministeri Purra tiivisti.
Iltapäivän keynote-puheenvuoroissa näkökulma laajeni ilmastopolitiikkaan. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) tarkasteli sitä, miten muuttuva maailmantilanne heijastuu eurooppalaiseen ja suomalaiseen ilmastopolitiikkaan – ja millaisia reunaehtoja kilpailukyvyn vahvistaminen asettaa ilmastoratkaisuille.
– Biotalous tarjoaa Suomelle uusia kasvumahdollisuuksia. Puu on kestävä ja uusiutuva raaka-aine, jolla voidaan korvata fossiilipohjaisia materiaaleja ja rakentaa entistä kestävämpiä tuotteita, Multala muistutti.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas puolestaan haastoi luonnontieteilijänä pohtimaan, vastaako ilmastopolitiikka tehokkaasti ilmastonmuutoksen etenemiseen ja kohdistuvatko politiikkatoimet oikein.
– Suomen 2025 hiilineutraalisuustavoite ei toteutune, sillä se sidottiin virheellisellä tietopohjalla maankäyttöön, Taalas sanoi.
Seminaari päättyi napakkaan poliitikkopaneeliin, jossa keskustelua jatkoivat kansanedustajat Eeva Kalli (kesk.), Krista Mikkonen (vihr.) ja Juha Viitala (sd.). Paneelissa haettiin vastauksia siihen, miten talouskasvu, teollinen kilpailukyky ja ilmastotavoitteet voidaan sovittaa yhteen käytännön politiikassa.
Samassa yhteydessä, ennen pääseminaaria järjestettiin moninaisempi metsäteollisuus -tilaisuus, johon osallistui 70 ihmistä. Keskustelua käytiin yhdessä metsäalan toimijoiden ja yleisön kanssa siitä, miten alan sukupuolittuneisuutta voidaan purkaa. Asenteiden muutoksia on tehtävä kaikissa ikäluokissa, ja tietoisuutta alan mahdollisuuksia on edelleen lisättävä.
