Liikennehallintoon on suunnitteilla uudistuksia. Ne on toteutettava niin, etteivät ne heikennä tieverkon kuntoa ja teollisuuden kilpailukykyä.

Metsäteollisuudella on Suomessa yli 150 tuotantolaitosta, ja teillämme kulkee päivittäin tuhansia raakapuuta ja metsäteollisuustuotteita kuljettavia rekkoja. Toimialan kuljetusmäärät ovat investointien myötä kasvussa. Kuljetusketjun sujuvuus edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä kaikkialla Suomessa.

Kuljetusten kustannustehokkuus ja toimitusvarmuus ovat metsäteollisuuden keskeisiä tavoitteita, joiden saavuttamista ovat vaikeuttaneet heikkokuntoiset ja painorajoitetut tiet ja sillat. Kuluvalla hallituskaudella tehtävät lisäpanostukset liikenneväyliin aukaisevat osan liikenteen pullonkauloista. Liikenneväyliin on panostettava riittävästi jatkossakin ja rahoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävyydestä on huolehdittava.

Maakuntauudistuksessa ELY-keskukset on tarkoitus lakkauttaa ja siirtää niiden liikennepuolen toimintoja vuodesta 2019 alkaen pääosin maakunnille. Maakunnat vastaavat jatkossa muun muassa liikennejärjestelmän toimivuudesta, tie- ja liikenneoloista, alueellisesta tienpidosta sekä yksityisteiden valtionavustuksista.

Valtion rahoitus maakunnille on pääosin yleiskatteellista, ja maakunta päättää rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. On hyvä, että väyläverkon omistajuuden on kuitenkin esitetty säilyvän valtiolla ja tienpito on tarkoitus kustantaa erillisrahoituksena liikenne- ja viestintäministeriön budjetista. Määräraha on tarkoitus jakaa maakunnille sopimusten ja uudistettavassa maantielaissa määriteltävien periaatteiden mukaan. Ongelmallista kuitenkin on, että yksityisteiden valtionavustukset olisivat osa yleiskatteellista rahoitusta.

Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että väylien hallinto ja rahoitus säilyvät valtakunnallisina. Liikennevirastolla tulee olla jatkossakin vahva rooli rahoituksen ohjaamisessa alueorganisaatioihin. Alemman tiestön rahoitus, mukaan lukien yleiset ja yksityistiet, on turvattava. Se ei saa joutua kilpailemaan esimerkiksi sote-rahoituksen kanssa. Toimiva liikenneverkko vaatii kokonaisvaltaista ylläpitoa ja kehittämistä yli maakuntarajojen.

Teksti on julkaistu 22.5.2017 Kauppalehdessä.