Ilmastonmuutos on globaali ongelma ja siksi ilmastopolitikan vaikutuksia on tarkasteltava aina kansainvälisellä tasolla.
Suomen vaikutus ilmastonmuutoksen torjuntaan maksimoidaan, kun vientiteollisuudella on kilpailukykyiset mahdollisuudet tuottaa globaaleja ilmastoratkaisuja.
Hiilivuotoa eli tuotannon ja raaka-aineiden hankinnan siirtymistä Suomen ulkopuolelle on vältettävä viimeiseen asti. Hiilivuoto merkitsee epäonnistumista sekä kansantalouden että ilmaston näkökulmasta.
Kansallista ilmastopolitiikkaa on siis tarpeen kehittää siten, että se tukee ilmastoratkaisujen vientiä, edistää teollisuuden sähköistymistä ja torjuu nykyistä paremmin hiilivuotoa.
Ohjataan metsäteollisuuden luomat mahdollisuudet hyödyntämään ilmastoa
- Tuetaan jäljellä olevien teollisuuden fossiilisten päästöjen vähentämistä hyödyntämällä EU:n tarjoamia mahdollisuuksia edistää teollisuuden sähköistymistä ja torjua hiilivuotoa.
- Turvataan EU:n päästökauppajärjestelmän jatko ja kehittäminen.
- Tunnistetaan ilmasto- ja teollisuuspolitiikassa metsäteollisuustuotteiden hiilidioksidia varastoiva ja fossiilisia materiaaleja korvaava vaikutus ja tuetaan niiden viennin kilpailukykyä.
- Puun käyttö rakentamisessa nostetaan keskeiseksi osaksi ilmastopolitiikkaa tunnistamalla potentiaali teknisenä hiilinieluna.
- Kehitetään hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja hyödyntämiseen (CCUS) liittyvien edellytysten syntymistä markkinaehtoisesti ja biotalouden kannattavuutta vahvistaen.
Huomioidaan maankäyttösektorin haasteet ja hiilivuotoriski
- Arvioidaan puolueettomasti Suomen vuotta 2035 koskevan hiilineutraalisuustavoitteen pohjana olleet tiedot, oletukset ja skenaariot nykytiedon valossa.
- Parannetaan ilmastopolitiikan vaikuttavuutta torjumalla hiili- ja hakkuuvuotoa.
- Suomi vaikuttaa EU:n LULUCF-asetuksen kehittämiseksi laskennalliset ja luonnontieteelliset epävarmuuden huomioon ottaen.
