Suomen vihreän viennin tuottamat päästövähennykset ylittävät EK:n teettämän selvityksen perusteella jo nyt kansallisesti syntyvät päästöt. EK haluaa nostaa vihreän viennin Suomen ilmastopolitiikan uudeksi tavoitteeksi, kansallisten päästövähennysten rinnalle. On onnistuttava molemmissa: omat päästöt alas ja puhtaiden ratkaisujen vienti ylös.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on teettänyt AFRY Finlandilla selvityksen, jossa on ensimmäistä kertaa laskettu Suomen viennin hiilikädenjälki eli päästövähennykset, jotka syntyvät puhtaiden ratkaisujen viennin seurauksena kohdemarkkinoilla eri puolilla maailmaa.
AFRY Finlandin selvityksen mukaan Suomen vientitoiminta tuottaa maailmalla päästövähennyksiä nyt 63 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin verran. Näin ollen viennin aikaansaamat päästövähennykset ylittävät jo nyt Suomessa syntyvät kansalliset päästöt (49 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia vuonna 2021). Todellinen kädenjälkivaikutus on oletettavasti tätäkin suurempi, sillä luku sisältää vain Suomen vientitilastoihin kirjautuvan viennin ilmastovaikutukset. Suuri hiilikädenjälki ei luonnollisesti tarkoita sitä, että se voisi kompensoida fossiilisia päästöjä, joista on edelleenkin päästävä eroon.
Kädenjälkeä syntyy laajasti eri toimialojen viennistä. Metsä-, kemian ja tekstiiliteollisuuden osuus on 60 prosenttia, kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus 16 prosenttia sekä kaivos- ja metalli- ja metallituoteteollisuuden osuus 11 prosenttia.
Selvityksessä pureuduttiin myös tulevaisuuden kehitykseen. Mikäli Suomen markkinaosuus säilyy nykyisellään, nousee hiilikädenjälkemme AFRY Finlandin arviossa 102 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin tasolle vuoteen 2040 mennessä. Suomelle lupaavia vientialoja ovat muun muassa uudet tekstiilikuidut, vähäpäästöiset materiaalit ja synteettiset kemikaalit, kestävä ruuantuotanto, fossiiliton teräs, latauslaitteet- ja palvelut sekä kyberturvallisuus, kvanttilaskenta ja green computing.
Lue EK:n tiedote täältä.
Lue raportti tästä.
