Haasteita on kuitenkin yhä paljon, muun muassa oppimisen ohjaukseen suunnattujen resurssien riittävyydessä.

”Työllistymistä tukevia ja edistäviä toimenpiteitä täytyy löytää vielä lisää. Rahoitusta on suunnattava työelämää tukeviin oppimisympäristöihin sekä etenkin 6.–12. opiskelukuukauden aikana tapahtuvaan opintojen ohjaukseen, jotta yhä harvempi keskeyttää ja opiskelijat sitoutuvat opintoihin. Tärkeää olisi myös aloittaa soveltavuustestit esimerkiksi motoriikkaa vaativilla aloilla, jotta opintoihin valikoituisi henkilöt, joilla on edellytykset pärjätä koulutuksessa ja myöhemmin työllistyä”, sanoo osaamisen ja koulutuksen päällikkö Soile Koriseva Metsäteollisuudesta.

Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus ja Kemianteollisuus selvittivät, miten Juha Sipilän (kesk) hallituksen toteuttama ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoitusuudistus toimivat teollisuuden kilpailukyvyn vahvistajina. Selvityksessä on haettu tietoa siitä, miten oppilaitokset ja yritykset pystyvät yhteistyössä vastaamaan vientiteollisuuden osaamistarpeisiin. Lisäksi siinä on arvioitu vientiteollisuudelle keskeisten koulutusalojen näkymiä.

Vientiliittojen alojen koulutukseen lisäpanostuksia

Tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen kustannusryhmät on tarkistettava vastaamaan koulutuksen järjestäjän todellisia kustannuksia.

”Vientiteollisuudelle tärkeitä aloja on sijoitettava kustannusryhmästä 2 ryhmään 4, koska opetuksessa käytettävissä oleva raha ei riitä työelämässä tarvittavia taitoja vastaavan teknologian hankkimiseen. Lisäksi turvallisuusosaamista vaativille aloille tarvitaan soveltuvuustestit”, sanoo Teknologiateollisuuden koulutusjohtaja Leena Pöntynen.

Rahoitusta tarvitaan lisää työelämäyhteistyön ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen sekä erityisesti työpaikoilla tapahtuvan ohjaamisen kehittämiseen. Työpaikkaohjaajien osaaminen sekä motivaatio ohjaukseen vaihtelee.

On myös huolehdittava, että ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli tarjoaa oppilaitoksille kannusteita, jotta ne tarjoavat jatkossakin ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Nämä koulutusmuodot ovat tärkeitä yrityksille, kun syvennetään henkilöstön osaamista ja käytetään oppisopimusta. Tutkimus osoitti, että oppilaitokset arvioivat, että rahoitusmalli ei kannusta näiden tutkintojen antamiseen.

Matemaattis-luonnontieteelliset taidot osaamisen perusta

Kyselyyn ja haastatteluihin vastanneiden koulutuksen järjestäjien mukaan työelämässä tapahtuvan oppimisen määrää ei voida lisätä merkittävästi ja samalla saada takeita siitä, että opiskelijoilla on yksilöllisesti riittävät perustaidot. He muistuttavat pitkäjänteisyyden tarpeesta: koulutuksen järjestäminen ei saa olla liikaa kiinni taloudellisista suhdanteista.

”Perustaidot on pystyttävä turvaamaan. Työllistymisen ja yritysten kasvun näkökulmasta yksi vientialojen tärkeimmistä perustaidoista on matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen. Sitä tarvitaan useimmissa työtehtävissä teollisuudessa”, asiantuntija Anni Siltanen Kemianteollisuudesta.

Rahoitusmallin tulee huomioida työmarkkinatilanne ja eri alojen osaajatarpeet.

”Rahoitus pitää korvamerkitä niille aloille, joille se on alun perin suunnattu. Pitkän tähtäimen toimenpiteenä voisi arvioida mallia, jossa ammatillinen koulutus järjestetään osakeyhtiömuotoisesti”, Soile Koriseva sanoo.

Osakeyhtiömuotoisuus takaa, että koulutukseen kohdennettavat valtionosuudet päätyvät kokonaisuudessaan koulutukseen. Osakeyhtiömallin mukaan yhtiöiden hallituksissa on oltava yritysten edustaja. Tämä vahvistaisi yritysten ja oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä sekä työelämän ja työllisyyden tarpeita.

Kaikilla koulutusaloilla pidettiin ongelmallisena pätevien opettajien saamista, joten ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen tarvitaan lisärahoitusta. Heidän valmiuksiaan yritysyhteistyöhön tulisi kehittää täydennyskoulutuksella. Esimerkiksi lyhytaikaisella hankerahoituksella voitaisiin lisätä opettajien työelämäjaksoja. Muuten rahoitusta olisi kannattavaa suunnata pitkän tähtäimen investointeihin.

Uhkana kv-osaajien tarpeen unohtaminen

Yllättävää oli, että koulutuksen järjestäjät eivät pidä kovin tarpeellisena tutkinnonanto-oikeuden tarvetta muulla kuin kotimaisilla kielillä.

”Kansainväliset osaajat ovat osaajapulasta kärsivillä ja kansainvälistä kasvua hakevilla vientialoilla erittäin tarpeellinen voimavara. Tutkinnonanto-oikeus muilla kuin kotimaisilla kielillä edesauttaisi sitä, että kansainväliset osaajat sijoittuisivat nykyistä nopeammin ja helpommin suomalaiseen työelämään”, sanoo johtava asiantuntija Milka Kortet Teknologiateollisuudesta.

Selvityksen toteutti Owal Group Oy touko- ja marraskuussa 2019. 36:delle vientialojen ammatillisen koulutuksen järjestäjälle tehtiin sähköinen kysely, johon näistä vastasi 32. Lisäksi tehtiin 15 haastattelua 31 henkilölle.

Lisätietoja:

Koulutusjohtaja Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus, puh. 040 130 6113

Johtava asiantuntija Milka Kortet, Teknologiateollisuus, puh. 050 569 7856

Osaamisen ja koulutuksen päällikkö Soile Koriseva, Metsäteollisuus, puh. 044 509 7590

Asiantuntija Anni Siltanen, Kemianteollisuus, puh. 044 562 5991