Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat heinä-syyskuussa puuta yksityismetsistä 4,8 miljoonaa kuutiota. Määrä on 42 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on kolmanneksen pienempi.
Kolmannella vuosineljänneksellä kuitupuun ostomäärä oli 2,3 miljoonaa kuutiota ja tukkien ostomäärä 2,0 miljoonaa kuutiota. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostomäärä oli hieman yli kolmanneksen ja tukkien ostomäärä lähes 40 prosenttia pienempi.
Raakapuukustannukset edelleen korkeat
Kantohinnat kääntyivät laskuun edellisen kvartaalin ennätyslukemista: havutukkien kantohinnat laskivat neljä prosenttia ja koivutukin viisi prosenttia. Kuitupuun kantohinta laski puolestaan viisi prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Hienoisesta laskusta huolimatta kantohinnat ovat edelleen korkealla tasolla. Havutukin kantohinnat ovat 20 ja 14 prosenttia vuoden 2022 keskihintoja korkeammat. Koivutukin hinta on vastaavasti kasvanut kolmanneksella vuodesta 2022. Kuitupuun hinnan kehitys on ollut vielä voimakkaampaa, kuitupuun hinta on noussut keskimäärin 55 prosenttia vuodesta 2022.
Heinä-syyskuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 80 euroa kuutiolta, hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoittain 49 ja 85 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 81 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 48 ja 86 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli puolestaan 64 euroa kuutiolta 43 ja 69 euron hintavaihteluvälillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 34 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 24 ja 41 euron välillä.
Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.
Aktiivisuus varmistaa metsien tuoton ja ilmastokestävyyden
Puukaupan hiipuminen ja kantohintojen korkea taso kertovat metsätalouden toimintaympäristön epävarmuudesta. Tämä muistuttaa entisestään sitä, että metsien pitkän aikavälin tuottavuus ja arvo riippuvat aktiivisesta ja oikea-aikaisesta metsänhoidosta. Ilman suunnitelmallisia toimenpiteitä metsien kasvupotentiaalia ei saada täysimääräisesti hyödynnettyä, vaikka markkinoilla olisi kysyntää.
– Aktiivinen metsänomistajuus ja metsien hoito turvaavat metsien kasvua ja elinvoimaisuutta. Samalla edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Näin luodaan kestävää talouskasvua ja turvataan puuraaka-aineen saatavuutta talousmetsissä, toteaa Metsäteollisuus ry:n Kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki.
Vuonna 2024 metsätalouden kannustejärjestelmän mukaiset varat taimikon- ja nuorenmetsän hoitoon loppuivat kesken. Sama näyttäisi tapahtuvan kuluvana vuonna. Tukirahojen loppumisen ei tulisi olla esteenä oikea-aikaisten toimenpiteiden toteuttamiselle. Metsän kiertoajan alkuvaiheessa tehtävät toimenpiteet antavat hyvät edellytykset tulevaisuuden kasvulle metsissä.
