Uutishuone

Blogit

Puusta pitkälle 2050 ilmastostrategiaan

Komissio julkaisee pian 2050 ilmastostrategian. Puunjalostukselle

soisi näkyvän roolin fossiilitalouden kuoppaamisessa.

EU tavoittelee muun muassa biotalouteen perustuvaa talouskasvua,

parempaa työllisyyttä, omavaraisuutta ja merkittäviä päästövähennyksiä.

Uudistuva ja investoiva puunjalostus tarjoaa tässä avaimet käteen.

Teollisuuden pitää vähentää päästöjään

Metsäteollisuuden tuotantoon suhteutetut hiilidioksidipäästöt ovat

jo nyt vähentyneet lähes 70 prosenttia 1990-luvun alkuun verrattuna.

Tämä ei jää tähän, sillä tehtaidemme tehokkaasta energiantuotannosta

noin 85 prosenttia on uusiutuvaa ja tavoitteena on lisätä osuus 90 prosenttiin

vuoteen 2025 mennessä. Kiitos kuuluu investoinneille, joiden ansiosta

irtaudumme fossiilisista ja parannamme energiatehokkuutta.

IPCC:n raportin myötä on tullut selväksi, että fossiilisia päästöjä

on leikattava rajusti ja maailmanlaajuisesti. EU on ilmastotoimissa

edelläkävijä ja on välttämätöntä saada muu maailma mukaan, jotta

vältetään epäsymmetrinen kilpailutilanne eri maissa toimivien tehtaiden

välillä.

Tulevat päästövähennysten vaatimat investoinnit toteutuvat, mikäli

teollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä pidetään huolta.

Kilpailukykyisesti kohti parempaa

Metsäteollisuus uudistuu kovaa vauhtia. Uusista tuotteista on kuulunut hyviä

uutisia ja investointisuunnitelmia riittää. Ilmastoratkaisuja on tarjolla laajalla rintamalla

kuten puurakentamisessa, pakkaamisessa, tekstiileissä, liikenteessä sekä yleisesti

uusiutumattomiin raaka-aineisiin perustuvien tuotteiden korvaamisessa.

Yhteiskunnat sähköistyvät ja samalla tiellä on myös metsäteollisuus.

Kohtuuhintaisen sähkön saatavuus on tärkeä haaste, johon EU:n 2050 strategian

ja kotimaisten päättäjien pitäisi tarttua. Pitkä näkymä energiakustannusten kehittymisestä

on tarpeen, jotta pääomavaltainen teollisuus voi investoida.

Kuljetusten päästöjä voidaan pienentää esimerkiksi kasvattamalla ajoneuvojen kokoa

ja panostamalla vähäpäästöisen kaluston kehittämiseen.

Yhdistetään raaka-aineen saanti ja hiilivarastojen kasvatus

Metsäpinta-alan lisääminen ja puuston kasvun lisääminen ovat toimia, joista hyötyvät

kaikki. Nämä toimet auttavat vahvistamaan nieluja sekä puunjalostuksen uskoa

raaka-aineen saantiin.

Komission esittämässä 2050 strategiassa pohditaan vaihtoehtoa, jossa päästöjen tulisi

olla nielujen kanssa samankokoiset eli olisimme ns. nettonollapäästöisiä. Ykköstavoite

pitäisi pitää kirkkaana mielessä: irti fossiileista.

Olisi vahinko, mikäli lipsuisimme fossiilitalouden kuoppaamisesta ja metsät

valjastettaisiin fossiilisten päästöjen välivarastoksi. Saudit pumppaisivat fossiilista ylös ikuisista varastoista ja savolaiset pumppaisivat niistä syntyviä päästöjä takaisin alas metsiin, joissa hiili pysyy sen aikaa kun pysyy.

Mielekkäintä on käyttää puuta kestävästi ilmastomyönteisten tuotteiden valmistukseen siten,

että metsävarat jatkavat kasvuaan. Vaikka Suomen metsät ovat täynnä puuta, niin kyllä sinne

lisää mahtuu. Etenkin kun tehdään välillä nuorille puille tilaa kasvaa.

Tietoa meistä

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Metsäteollisuus ry
Forestindustries

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Blogit
FSC-järjestelmä tuo yhteen eri taustoista tulevat sidosryhmät – metsänomistajat, yritykset ja kansalaisjärjestöt.
Uutiset
MMM Sami Oksa on nimitetty Metsäteollisuus ry:n uudeksi metsäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
Uutiset

Suomalaisen metsänhoidon ympäristövaikutuksista on nyt saatavilla kattavaa ja laadukasta dataa kansainvälisessä ecoinvent-tietokannassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalaisen metsänhoidon tilastotieto

Uutiset
Metsäteollisuus katsoo, että EU:n metsäkatoasetusta tulisi soveltaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 30.12.2025 alkaen. Jos asetusta muutetaan, valmistelulle on varattava riittävä aika.
Uutiset
Puukaupan hiipuminen ja kantohintojen korkea taso kertovat toimintaympäristön epävarmuudesta. Metsien pitkän aikavälin tuottavuus ja arvo riippuvat aktiivisesta ja oikea-aikaisesta metsänhoidosta.
Blogit
EU:ssa ilmastokestävyyden ja riskienhallinnan kehittäminen on noussut yhä tärkeämmäksi teemaksi. Ratkaisuja tarvitaan sekä päästöjen vähentämiseen että sopeutumiseen muuttuvaan ilmastoon.