Puun jalostamisen selluksi on vanha keksintö. Sen tulevaisuuden odotukset ovat kuitenkin muuttuneet sen verran valoisiksi, että voisi suorastaan yllyttää elvyttämään tämän vanhan perusteollisuuden.

Metsäteollisuudessa vallitsee myönteinen ilmapiiri ja uusia investointeja on luvassa. Tämä tarkoittaa lisää työtä Suomeen ja vientiteollisuuden kasvua.

Vanhan kunnon sellun tekeminen on kokenut uuden tulemisen biotuotetehtaina. Äänekoskelle tulee miljardi-investointi, johon on jo sovittu laitehankintoja. Hanke nostaa koko seutukuntaa ja maakuntaa. Nyt saman liikeidean pohjalta ollaan puuhaamassa uutta tehdasta Pohjois-Savoon. Itä- ja Pohjois-Suomessa ollaan toiveikkaita. Talousuutiset kertovat, että markkinasellun hinta on aivan viime aikoina pudonnut ja että yhä suurempi osa sellusta myydään hyvien asiakkaiden alennuksella. Siitä huolimatta hintataso on kohtalaisen korkealla.

Sellun tuotannon tulevaisuudelle on perusteita. Ensinnäkin, tuote olisi käytettävissä moneen eri tarkoitukseen. Sitä sopii verrata vaikka edellisen sukupolven paperiteollisuusinvestointeihin, jotka perustuivat arvaukseen juuri pitkälle jalostettujen paperien kysynnästä. Netti ja näytöt tulivat, ja tulevaisuus hämärtyi. Sitä vastoin esimerkiksi pakkausmateriaalille tai pehmopaperille on varmemmin kysyntää.

Toinen peruste liittyy biotalouteen. Sellun tekeminen tuottaa energiaa uusiutuvasta raaka-aineesta ja täysin hiilineutraalisti. Se on parasta varautumista tulevaisuuteen. Kun huolehdimme puunkorjuun rinnalla myös metsien suojelusta, on aihetta puhua ympäristöystävällisestä tuotannosta.

On aika varautua tulevaisuuteen myös Suomen eri alueilla. Suomen talouden ja metsäteollisuuden myönteisen kehityksen varmistamiseksi on tärkeätä turvata metsäteollisuuden toimintaedellytykset puuhuollon osalta.

Jalostuskelpoista puuta ei pidä polttaa eikä puun saatavuutta vaarantaa vääristämällä kilpailua puumarkkinoilla.

On syytä myös patistaa passiivisia metsänomistajia pitämään huolta omaisuudestaan. On hälyttävä tieto, että jopa kolmanneksessa talousmetsissämme ei metsänkäyttöilmoitusten perusteella ole 30 vuoteen tehty mitään. Puun saatavuudelle tästä voi kehkeytyä pullonkaula.

On hyvä innovoida ja keksiä uutta. Puun jalostamisen teknologioissa on vielä paljon sellaista, mitä emme vielä osaa edes arvioida. Näitä mahdollisuuksia sain itsekin olla kaavailemassa Päättäjien Metsäakatemian kurssilla 35. Erilaiset puunkäytön mahdollisuudet avasivat huimia näkymiä. Biokomposiiteista on ainesta vaikka mihin.

Joskus pitää löytää perinteisestä perusteollisuudesta uusia näkökulmia, jotta siitäkin saadaan tulevaisuuden ala. Näin on käymässä Suomen metsäteollisuudelle.