Suomessa luontaisesti esiintyviä puulajeja on noin 30, joista yleisimmät ovat mänty, kuusi ja koivu. Suomen metsäteollisuus on rakentunut niiden ominaisuuksien pohjalle.
Mänty, honka, petäjä – rakkaalla lapsella on monta nimeä – pätee myös tässä yhteydessä, sillä mänty on Suomen yleisin puulaji. Puolet Suomen puustosta on mäntyä. Mänty kasvaa pohjoisempana kuin kuusi ja on kasvupaikkavaatimuksiltaan vaatimaton, eli se menestyy myös karuilla ja kuivilla mailla. Männystä on saatu aikojen saatossa tervaa ja nälkävuosina myös leivän jatketta. Nykyisin mänty on tärkeä raaka-aine sekä saha- että selluteollisuudessa. Vuonna 2016 sahateollisuus käytti 12 miljoonaa kuutiota järeää mäntyä eli tukkeja ja selluteollisuus 14 miljoonaa kuutiota pienempää kuitupuuta. Mänty on kevyttä mutta kestävää rakennuspuuta. Havupuista valmistettu pitkäkuituinen sellumassa antaa paperille lujuutta, mikä on merkittävä kilpailuetu tropiikin lyhytkuituisia puulajeja vastaan.
Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji, sitä on 30 % puustosta. Kuusi on viljavampien kasvupaikkojen puulaji ja se sietää varjostusta varsinkin nuorella iällä erittäin hyvin. Tämän vuoksi monet alueet kuusettuvat herkästi ajan kuluessa. Kuusen puuaine on kevyttä ja väriltään vaalean kellertävää tai valkeahkoa. Kuusi onkin suosittu puu sekä sisä- että ulkorakenteissa ja sitä käytetään myös sisustuspuuna oviin, erilaisiin laudoituksiin ja panelointiin. Kuusitukkeja sahattiin vuonna 2016 lähes 13 miljoonaa kuutiota. Lisäksi vaneriteollisuus käytti järeää kuusta 1,7 miljoonaa kuutiota. Massateollisuudessa kuidutettiin kuusta lähes 9 miljoonaa kuutiota.
Koivu on maamme yleisin lehtipuu. Koivun puuaines on vahvaa, sitkeää ja taipuisaa ja siksi se on suosittua puusepänteollisuudessa. Koivu sopii hyvin huonekalujen, lattioiden ja vanerin raaka-aineeksi. Vaneriteollisuus käytti vuonna 2016 noin 1 miljoona kuutiota koivutukkeja. Lyhytkuituisen hienosellun valmistukseen koivukuitupuuta käytettiin vuonna 2016 noin 8 miljoonaa kuutiota. Lyhytkuituinen sellu parantaa mm. paperin paino-ominaisuuksia.
Muiden Suomen puulajien merkitys teollisuudelle on pieni, mutta puusepänteollisuudessa useasta lajista loihditaan mitä moninaisimpia, kauniita käyttö- ja koriste-esineitä, kuten huonekaluja, astioita, rasioita ja puukonpäitä.
Metsäteollisuudessa kehitetään koko ajan uusia tuotteita. Puusta syntyy uusia tuotteita bioenergia-, biopolttoaine- ja biokemikaalien alalle. Puusta valmistetuilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita esimerkiksi pakkauksissa. Puu sisältää moninaisia ainesosia, joita voidaan käyttää myös kosmetiikka- tai lääketeollisuudessa. Tekstiiliteollisuuteen kehitetään puusta tehtyjä tekstiilikuituja, joilla voidaan korvata mm. puuvillaa tai polyesteriä.
