Uutishuone

Blogit

Kvintiljardien väittämien maa

Suomi on tunnetusti tuhansien järvien ja miljardien puiden maa. Puutetta meillä ei ole myöskään väittämistä ja väittelyistä. Niitä meillä riittää, jopa enemmän kuin järviä ja puita.

Ja hyvä niin. Hyvä väittely nostaa punan poskille ja niistä itse kukin voi saada uusia ideoita ja oppeja. Huonosta väittelystä ei usein jää käteen mitään, ei ainakaan uusia ideoita.

Ylilyöntejä tulee usein, kun kyseessä on metsä, joka meillä kaikilla taitaa joskus mennä tunteisiin. Myönnän sen itsekin. Huonoa väittelyä esiintyy näinä aikoina viljalti niin sosiaalisessa kuin muissakin medioissa. Usein niitä yhdistää perusteettomat näkökulmat. Metsäsektori on saanut näistä väittämistä enemmän kuin oman osansa.

Myönnän, tällainen keljuttaa. Ja vie tuhottomasti aikaa, eikä sittenkään tule valmista. Siksi ajattelin, että olisi hyvä koota yhteen paikkaan muutamia viime aikoina julkisessa keskustelussa olleita metsäaiheisia väittämiä ja vastauksia niihin:

Väite: Suomen metsät eivät ole enää nielu.

Fakta: Nielujen koko vaihtelee vuosittain, mutta Suomen metsät ovat edelleen merkittävä hiilinielu.

Väite: Hakkuiden myötä Suomen metsävarat pienenevät

Fakta: Suomen metsävarat ovat kasvaneet joka vuosi yli 50 vuoden ajan.

Väite: Metsäteollisuuden merkitys Suomen taloudelle on enää vähäinen

Fakta: Joka viides Suomeen saatu tavaravientieuro on metsäteollisuudesta peräisin.

Väite: Metsätalous aiheuttaa Suomessa metsäkatoa.

Fakta: Metsäkato tarkoittaa metsän muuttumista muuhun maankäyttömuotoon. Suomessa metsälaki edellyttää metsän uudistamista hakkuun jälkeen.

Väite: Luonnon monimuotoisuus ja metsien talouskäyttö eivät mahdu samaan metsään.

Fakta: Hyvinvoivat, monimuotoiset metsät ovat edellytys metsätaloudelle ja tämän edistämiseksi metsäteollisuus toimii monin keinoin.

Väite: Lahopuuta on liian vähän metsissä.

Fakta: Näin on, ja siksi sitä lisätään määrätietoisesti metsäsertifioinnin avulla niin lahopuuna kuin säästöpuina. Metsäsertifiointi (FSC ja PEFC) kattaa yhteensä 93 % Suomen talousmetsän pinta-alasta.

Väite: Metsätalous on aiheuttanut lajien uhanalaistumista.

Fakta: Oikein ja väärin. Metsälajeistamme noin 9 % on uhanalaisia ja osassa syy on metsätalous, siis 91 % arvioiduista metsälajeista pärjää varsin hyvin nykyisenlaisessa talousmetsän ja suojelun yhdistelmässä.

Tässäpä näin aluksi. Jatketaan väittelyä, mutta pitäydytäänhän faktoissa fiktioiden sijaan.

IlmansuojeluLuonto ja ympäristöMetsien hoito ja käyttöPuunhankinta

Jaa julkaisu:

Uutishuone

Lisää aiheesta

Lausunnot
Joutoalueiden metsittäminen on tärkeä keino vahvistaa hiilinieluja ja hillitä ilmastonmuutosta. Samalla voidaan kasvattaa tulevaisuuden puuntuotantoa.
Lausunnot
Metsäteollisuus näkee vetytaloudessa merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämisessä esimerkiksi synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien tuotannossa.
Tilastot
Hyvin toimivat ja avoimet puumarkkinat ovat perusta kotimaisen puun käytölle.
Blogit
Avohakkuu ei poista elämää, vaan muuttaa elinympäristöä.
Blogit
Metsänjalostuksen tulokset puhuvat puolestaan: käytössä on siemeniä ja taimia, joilla metsien kasvu lisääntyy tyypillisesti 10–30 prosenttia.
Uutiset
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-maaliskuussa puuta yksityismetsistä 6,2 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on 24 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.