Keskustelu metsien roolista ilmastopolitiikassa käy kiivaana: 2035-hiilineutraalisuustavoitteet, hiilinielujen vahvistaminen, metsien käyttö ja monimuotoisuus ovat kaikki yhtä aikaa pöydällä. Yksi konkreettinen ja vaikuttava ratkaisu jää usein puheissa unholaan – jalostetun metsänviljelyaineiston käyttö.
Suomessa metsänjalostusta on tehty pitkäjänteisesti jo kauan ennen kuin ilmastonmuutoksesta puhuttiin. Työn tulokset näkyvät nyt: käytössä on siemeniä ja taimia, joilla metsien kasvu lisääntyy tyypillisesti 10–30 prosenttia. Tämä tarkoittaa suoraan vahvempia hiilinieluja.
Ilmaston kannalta hyöty on kaksinkertainen
Alun perin jalostuksessa keskityttiin kasvun lisäämiseen ja runkomuodon parantamiseen. Tulokset näkyvät metsänomistajalle parempana tukkipuusaantona ja sitä kautta parempina puukauppatuloina. Ilmaston kannalta hyöty on kaksinkertainen: nopeammin kasvava puu sitoo enemmän hiiltä, ja laadukkaampi runko päätyy todennäköisemmin pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten rakentamiseen.
Tänä päivänä, ilmastonmuutoksen myötä, jalostuksessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota puiden sopeutumiseen tulevaisuuden ilmastossa. Lämpenevällä ilmastolla on positiivisia vaikutuksia metsien kasvuun, mutta samalla myös riskit lumi-, tuuli- ja hyönteistuhoista, kuivuus- ja hallavaurioista sekä sienitaudeista lisääntyvät. Tutkimuksen ja jalostuksen avulla näitä riskejä voidaan vähentää eli toisin sanoen nopeuttaa evoluutiota hallitusti.
Suomessa pisimmälle ovat edenneet valtapuidemme männyn, kuusen ja koivun jalostus, mutta perimältään monimuotoista ja osin myös runkomuodoltaan parempaa taimiainesta on saatavissa myös lehtikuuselle, tammelle, tervalepälle. Riskien hallinnan kannalta on tärkeää viljellä kullekin kasvupaikalle parhaiten soveltuvia puulajeja ja pitää metsät monimuotoisina.
Metsiemme kiertoaika on pitkä, joten metsän uudistamisvaiheella on ratkaiseva merkitys metsän tulevaisuuden kykyyn sopeutua muuttuvassa ilmastossa. Luontaisesti metsät sopeutuvat ilmaston muutoksiin luonnonvalinnan kautta, mutta muutos tapahtuu kuitenkin liian hitaasti meneillään olevan ilmastonmuutoksen nopeuteen nähden. Tämä on syytä huomioida myös luontaista uudistamista ja jatkuvaa kasvatusta uudistamismenetelmänä käytettäessä, jalostuksessa puusukupolvet kun vaihtuvat nopeammin kuin luonnossa.
Metsät ovat meidän tärkein hiilinielumme, ja niiden kasvun tehostaminen on keskeinen keino ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Jalostetun viljelyaineiston käyttö on tässä kelpo keino, joka lisää metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja täten pienentää riskiä mahdollisiin tulevaisuuden kasvutappioihin. Siksi onkin tärkeää, että metsänjalostuksen ja sen tutkimuksen rahoitus turvataan myös tulevaisuudessa.
