Metsäteollisuuden uudet ja suunnitteilla olevat investoinnit Suomeen kertovat yritysten uskosta tulevaisuuteen. Samalla on huomattava, että positiiviset uutiset kääntyvät usein keskusteluksi puun riittävyydestä ja lisääntyvien hakkuiden ekologisesta kestävyydestä. Rakentavaa keskustelua kaivataankin siitä, kuinka varmistamme parhaiten, että puuhun perustuva biotalous voi näistäkin näkökulmista tarkasteltuna jatkaa kasvuaan Suomessa.

Yksi vastaus kuuluu: kasvattamalla kakkua. Kestävien hakkuumahdollisuuksien rajan siirtäminen reilusti ylöspäin kannattaa. Puuvarannot eivät kasva hetkessä, mutta eivät investoinnitkaan lyhytvaikutteisia ole. Luomalla tilaa puun käytön kasvulle edistämme samalla metsien erilaisten käyttömuotojen yhteensovittamisen mahdollisuuksia. Reseptin ydin on yksinkertaisuudessaan hyvä metsänhoito sekä määrätietoinen panostaminen metsäviljelyaineiston jalostukseen ja ekologista kestävyyttä edistäviin toimenpiteisiin.

Luonnonvarakeskus julkaisi hiljattain päivitetyn arvionsa, jonka mukaan runkopuun vuotuiset kestävät hakkuumahdollisuudet ovat 85 miljoonaa kuutiometriä. Nykyisellään metsistä hakataan vuodessa runkopuuta 64 miljoonaa kuutiometriä, joten hakkuumäärämme ovat vielä kestävällä tasolla. Jo toteutuneet ja varmistuneet investoinnit lisäävät runkopuun käyttöä vuoteen 2017 mennessä 10 miljoonaa kuutiometriä, pysyen edelleen kestävien hakkuumahdollisuuksien sisällä.

Toisaalta, jos kaikki 2020-luvulle suunnitellut ja julkisuudessa esillä olleet investointiaikeet toteutuvat, runkopuun käytön kasvu ei enää ole puuntuotannon näkökulmasta kestävää. Edes 2020-luvulla 88 miljoonan kuutiometrin tasolle kasvaneet hakkuumahdollisuudet eivät tätä lisäystä kestä. Investointien toteutuminen sekä muutokset tuontipuun osuudessa tai runkopuun energiakäytössä vaikuttavat toki lopulliseen yhtälöön. Varmaa on kuitenkin se, että biotalouden kasvun tulee perustua kestäviin hakkuumääriin.

Kansallisessa metsästrategiassa 2025 nostetaan esiin metsänjalostuksen merkitys osana metsävarojen ylläpitoa ja kasvua. Pitkäjänteisellä jalostuksella parannetaan puiden kasvua ja laatuominaisuuksia ottaen samalla huomioon viljelyvarmuus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Jalostetun metsänviljelyaineiston käytöllä voidaan jo nyt saavuttaa yli 20 prosentin lisätuotto suhteessa jalostamattomaan metsikkösiemeneen.

Ekologisen kestävyyden varmistaminen luo perustan metsiin perustuvan biotalouden kasvulle. Kattavan lainsäädännön lisäksi metsäsertifioinnin ja talousmetsien luonnonhoidon jatkuva kehittäminen sekä METSO-ohjelman rahoituksen turvaaminen ovat tärkeitä tekijöitä toiminnan kestävyyden turvaamisessa.

Puuhun perustuvalla biotaloudella on nyt hyvä vauhti päällä. Kestäviä hakkuumahdollisuuksia kasvattamalla kasvu on mahdollista tehdä kestävimmin.