Mitä kiky-tunneilla tarkoitetaan?
Vuonna 2016 sovitussa, niin sanotussa kilpailukykysopimuksessa päätettiin lisätä työaikaa 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Kilpailukykysopimus sisälsi pysyviä ratkaisuja, kuten työajan pidentämisen sekä sosiaaliturvamaksujen muutokset, ja määräaikaisen julkisen sektorin lomakorvausten leikkaamisen. Yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa sovittu työajan pidentäminen astui voimaan vuonna 2017.Lisätunnit ovat osoittautuneet tärkeiksi, sillä tutkimusten ja selvitysten mukaan niiden avulla onnistuttiin parantamaan Suomen heikkoa kustannuskilpailukykyä, joka rampautti vuosia vientiteollisuutta, työllisyyttä ja koko maan taloutta.
Mitä hyötyä 24 kiky-tunnista on?
Kiky-tuntien avulla suomalaisen tuotannon kilpailukyky on parantunut ja työaikajärjestelyihin on saatu joustoja. Kiky-tuntien hyödyt vaihtelevat metsäteollisuudessa yritysten, tehtaiden ja jopa tuotantolinjojen välillä, sillä niistä on sovittu yritystasolla, paikallisten tarpeiden mukaan.Lisätunneilla tehdään esimerkiksi tuotantoa arkipyhinä, tehostetaan huoltoseisokkien järjestelyjä sekä panostetaan koulutuksiin, joilla voidaan tavoitella kilpailuetuja tulevaisuudessa. Täältä löytyy tehdaskohtaisia esimerkkejä siitä, miten kiky-tunteja on käytetty.
Miksi Metsäteollisuus ry haluaa säilyttää kiky-tunnit?
Kiky-tunnit ovat välttämättömiä, koska ne parantavat suomalaisen tuotannon kustannuskilpailukykyä maailmamarkkinoilla vaikuttamalla työn hintaan. Sen suhteen suomalainen metsäteollisuus lähtee kansainväliseen kilpailuun kaksinkertaiselta takamatkalta: meillä työajat ovat poikkeuksellisen lyhyet mutta ansiotaso tuntuvasti korkeampi kuin kilpailijamaissa.Suomen paperiteollisuudessa vuorotyötä tekevän työaika on kiky-tuntien jälkeenkin vuodessa arviolta 26 tuntia lyhyempi Ruotsissa ja lähes 100 tuntia lyhyempi kuin Saksassa.
Vaikka Suomessa työaika on lyhyempi, nousee ansiotaso meillä silti huomattavasti korkeammalle kuin kilpailijamaissa. Vuorotyötä tekevän vuosiansiot nousevat Suomen paperiteollisuudessa keskimäärin jopa yli 60 000 euroon, kun Ruotsissa ja Saksassa vuosiansiot jäävät vastaavissa töissä alle 50 000 euron. Ero kilpailijamaihin on siis vähintään 30 prosenttia.
Samanlaiselta takamatkalta kansainväliseen kilpailuun lähtevät mekaanisen metsäteollisuuden sahat ja vaneritehtaat, joiden pahimmat kilpailijat tulevat huomattavasti alhaisemman kustannustason maista, kuten Venäjältä, Baltiasta ja Puolasta.Suomen vaneri- ja levyteollisuudessa työvoimakustannukset nousevat työntekijää kohti yli 50 000 euroon vuodessa, kun esimerkiksi Virossa ne ovat alle 17 000 euroa vuodessa.
Miten metsäteollisuudessa voidaan säilyttää kiky-tunnit, vaikka niistä teknologiateollisuudessa luovuttiin? Eikö tämä ole työntekijöiden kannalta epätasa-arvoista?
Kiky-tuntien hyödyt ovat erilaisia eri yrityksissä ja eri toimialoilla myös vientiteollisuudessa. Kiky-tuntien säilyttäminen metsäteollisuudessa ei aseta työntekijöitä eriarvoiseen asemaan esimerkiksi verrattuna teknologiateollisuuteen, koska muutkin työehdot vaihtelevat aloittain.Paperiteollisuuden työehtosopimuksessa määritelty työaika on lyhyempi ja ansiotaso korkeampi kuin vastaavissa perusteollisuuden prosessitehtävissä teknologiateollisuudessa. Keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän työaika jää paperiteollisuudessa vuodessa arviolta jopa 66 tuntia lyhyemmäksi kuin esimerkiksi terästehtaassa työskentelevän.Terästehtaiden vuosityöaika on 1 656 tuntia, kun teknologiateollisuudessa luovuttiin kiky-tunneista vuodenvaihteessa. Paperi-, kartonki- ja selluteollisuudessa vuosityöaika jää kiky-tuntien kanssa vain 1 590:een tuntiin.
Vaikka työaika on paperiteollisuudessa tuntuvasti lyhyempi, myös palkat nousevat korkeammiksi kuin teknologiateollisuudessa vastaavissa prosessiteollisuuden työtehtävissä. Paperiteollisuudessa vuorotyötä tekevän vuosiansiot nousevat yli 60 000 euroon, jopa 20 prosenttia korkeammiksi kuin vastaavissa töissä teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n arvion mukaan esimerkiksi terästehtaalla työskentelevän vuosiansiot ovat hieman yli 50 000 euroa.Muuhun vientiteollisuuteen verrattuna paperiteollisuudessa maksetaan esimerkiksi joulu- ja juhannustöistä enemmän palkanlisiä ja ansaitaan palkallisia vapaapäiviä. Lisäksi kysynnän vaihteluihin joustavuutta tuova ulkopuolisen työvoiman käyttö on paperiteollisuudessa tiukasti rajoitettua toisin kuin muualla vientiteollisuudessa teknologiateollisuudessa tai kemianteollisuudessa.
Mitä kiky-tunneista on sovittu?
Mahdollisuudessa käyttää kiky-tunteja on sovittu liittokohtaisesti – toimialan tarpeiden mukaan – samalla tavalla kuin muistakin työehdoista nykyään sovitaan. Siksi eri työehtosopimuksissa määräykset kiky-tunneista poikkeavat toisistaan, ja osa toimialoista myös jäi työajan pidentämisen ulkopuolelle.Metsäteollisuudessa työajan pidentämistä koskevat määräykset kirjattiin työehtosopimusten pysyväisluontoisiin rakenteisiin samaan tapaan kuin muutkin työaikaa koskevat säännöt. Kirjaukset tehtiin yhdessä työntekijäliittojen Paperiliiton, Teollisuusliiton (Puuliitto), Ammattiliitto Pron ja Sähköliiton kanssa muutama vuosi sitten.
Miksi kiky-tunneista nyt riidellään?
Ammattiliitot ovat asettaneet työajan lyhentämisen tes-neuvottelujen kynnyskysymykseksi, eivätkä ole halunneet aidosti neuvotella uusista työehdoista. Työntekijäpuoli on yrittänyt perua omat, vain muutama vuosi sitten tekemänsä päätökset ja uhkailee koko metsäteollisuuden halvaannuttavilla lakoilla painostaakseen Metsäteollisuus ry:tä työajan lyhentämiseen. Näin tilanne on kriisiytynyt.Metsäteollisuus ry pitää tällaista toimintaa vastuuttomana, varsinkin kun taloussuhdanne on heikentymässä. Lakkoilu tuo yrityksille tuotantokatkoksia, tuotannonmenetyksiä sekä maine- ja kilpailuhaittoja, jotka osaltaan myös heikentävät palkankorotusvaraa.Laskevassa suhdanteessa kansainvälinen kilpailu kiristyy ja kilpailukykyä tulisi kaikin keinoin parantaa. Suhdannetilanteen heikkenemisestä kertovat esimerkiksi Tilastokeskuksen tiedot teollisuuden tilanteesta. Paperi- ja kartonkituotteiden uusien tilausten arvo laski marraskuussa jopa 13 prosenttia edellisvuotisesta.
Miksi kiky-tunneista luopuminen heikentäisi Suomen kilpailukykyä?
Työajan lyhentäminen nostaisi työn hintaa, joka on keskeinen tekijä kustannuskilpailukyvyssä. Finanssikriisin jälkeinen, talouskehityksen kannalta ”menetetty vuosikymmen” kertoi siitä, miten olennainen suhteellinen kilpailukyky on koko kansantaloudelle.Vaikka kilpailukykysopimus paransi vaikeiden vuosien jälkeen Suomen kilpailukykyä, Suomen Pankin laskelmien mukaan kustannuskilpailukyvyssä on yhä parantamisen varaa. Yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kilpailukyky on 4−5 prosentin takamatkalla suhteessa euroalueeseen.
