Euroopan komissio julkisti odotetun metsästrategiansa, jossa ilmaistu tavoite eurooppalaisten metsien vaalimisesta on tärkeä. Aiemmin metsäsektorille hyvin haasteellinen strategia muuttui valmistelun loppuvaiheessa parempaan suuntaan. Strategia jää kuitenkin ristiriitaiseksi. Se nostaa vahvemmin esiin puupohjaisten tuotteiden ilmastohyödyt, mutta samaan aikaan jarruttaa metsienkäyttöä. On myönteistä, että kansallisen metsäpolitiikan rooli tuodaan aiempaa selvemmin esille, vaikka komissio edelleen uhkaa nipistää palan metsiä koskevaa päätösvaltaa pois Suomesta.

‍

Metsät luovat merkittävän osan hyvinvoinnista ja niillä on yhdessä puupohjaisten tuotteiden kanssa keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Euroopan komission julkaisema metsästrategia pyrkii sovittamaan yhteen puupohjaisten tuotteiden ilmastohyötyjä, metsien erilaista taloudellista hyödyntämistä ja metsien suojelua sekä niiden roolia hiilinieluina.

‍

- Metsästrategia on lopulta Suomelle pelättyä parempi. Lopputuloksessa näkyy se, että maamme hallituksen avainministerit, suurin osa Suomen mepeistä ja virkakunnasta sekä koko metsäsektori ovat aktiivisesti vaikuttaneet metsäisen maamme etujen turvaamiseksi. Erittäin huono alkuperäinen esitys otti askeleita parempaan suuntaan, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen toteaa.

‍

Lopputulos jää kuitenkin osin ristiriitaiseksi. Metsästrategia huomioi alkuperäistä versiota paremmin sen, että metsäteollisuuden tuotteet torjuvat ilmastonmuutosta korvaamalla sellaisia, joiden valmistus aiheuttaa runsaasti fossiilisia päästöjä. Tunnustaessaan puunkäytön ilmastohyödyt strategia pyrkii kuitenkin samalla rajoittamaan metsien talouskäytön mahdollisuuksia, esimerkiksi kannustamalla avohakkuiden välttämiseen. Puupohjaisten tuotteiden muut yhteiskunnalliset hyödyt jäävät strategiassa valitettavasti vaille huomiota.

‍

- Puu ei voi olla samaan aikaan pystyssä metsässä ja puukoulun kattopalkissa tai muovin korvaajana ruokapakkauksessa. Haluttaessa metsien tuottamia hyötyjä puuta pitää voida käyttää, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi tiivistää.

‍

Kestävä ja oikea-aikainen metsänhoito, metsäpinta-alan lisääminen sekä yhä monipuolisemmat puupohjaiset ratkaisut luovat yhdessä avaimen Euroopan vihreään kasvuun. Metsäsektorin tuottaman globaalin ilmastohyödyn lisäksi se rahoittaa yhteiskunnan toimintaa sekä turvaa työllisyyttä.

‍

Kujanjuoksu metsäkysymyksissä komission ja jäsenvaltioidenvälillä jatkuu

‍

EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Siksi EU:ssa on ollut metsäisten jäsenvaltioiden liittymisestä lähtien yhteinen metsästrategia. EU:n metsästrategia ei ole oikeudellisesti sitova, mutta se luotaa metsiin liittyviä poliittisia toimenpiteitä EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden päätösvalta tuodaan strategiassa useasti esiin, mikä on selkeä parannus alkuperäiseen versioon verrattuna. Tästä huolimatta komissio yrittää napata aiempaa suurempaa roolia metsäasioissa.

‍

- Esitetty päätösvallan hivuttaminen Brysseliin on strategian huolestuttavimpia piirteitä. Strategian toimeenpanossa ja esitettyjen ohjeiden ja mahdollisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelussa tulee toimia tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja koko metsäsektorin kanssa, Niemi painottaa.

‍

Strategian toimeenpanossa on muistettava Euroopan metsien erilaisuus.

‍

- Ei Portugalin korkkimetsiä voi verrata Hämeen humiseviin seka- ja havumetsiin. Myös metsien hoitoon ja käsittelyyn soveltuvat menetelmät vaihtelevat, eikä komission tule niiden osalta ohjata jäsenvaltioita, Niemi sanoo.  

‍

Komissio ehdottaa metsien tilan seurantaan ja raportointiin sekä tiedonkeruuseen lainsäädäntöä. Lisätieto Euroopan metsistä on tervetullutta, ja sen tulee kattaa luonto- ja ilmastotiedon lisäksi myös metsien taloudellinen ja sosiaalinen merkitys.

‍

- Meillä on Suomessa kattava valtakunnan metsien inventointi, joka on elänyt ajassa tuottaen yhä parempaa tietoa metsistämme jo sata vuotta. Tiedonkeruun ja raportoinnin on jatkossakin perustuttava jäsenvaltioiden omaan kansalliseen inventointiin, Niemi korostaa.

‍

Metsästrategian valmistelun yhteydessä komissio on esittänyt uutta eurooppalaista "closer to nature forestry" -sertifiointia. Metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla ja on yhdessä koko metsäsektorin kanssa sitoutunut kansainvälisiin metsäsertifiointijärjestelmiin yli 20 vuoden ajan.

‍

- Näitä järjestelmiä kehitetään laajassa sidosryhmäyhteistyössä ottaen huomioon kestävyyden kaikki pilarit. Komission ei tule luoda uusia, päällekkäisiä järjestelmiä, Niemi sanoo.