Valtioneuvoston kanslian kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön päivitys tukee metsäteollisuuden toimintaympäristöä globaalilla tasolla.

‍

Nopeasti muuttuvassa maailmassa kauppa- ja kehityspolitiikka nivoutuvat entistä kiinteämmäksi osaksi maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Metsäteollisuuden tuotteet ja liiketoimintamahdollisuudet tukevat Suomen talouskasvua, huoltovarmuutta ja kilpailukykyä puhtaan siirtymän nimissä. Tuotannostamme viedään ulkomaille tuoteryhmästä riippuen 60–97 prosenttia, joten valtioneuvoston kanslian kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön päivitys oli tervetullut hanke. Selonteko on tärkeä suunnannäyttäjä vientivetoiselle toimialallemme sekä muulle elinkeinoelämälle.

‍

Kiristyneen kansainvälisen tilanteen valossa selonteon nimeämät tärkeimmät kauppapoliittiset tavoitteet osuvat kohdilleen. Maamme talouskasvun kannalta on kriittisen tärkeää, että yritysten vientiä ja investointeja korostetaan huoltovarmuus, turvallisuus ja ympäristövaikutukset huomioiden. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heijastuu tärkeimmän vientikanavamme, Itämeren, turvallisuustilanteeseen, mikä ajaa pohtimaan korvaavia ratkaisuja lastiemme turvaamiseksi.

‍

‍

Vientiä yksin ja EU:n lipun alla

‍

Erityisen vilkasta metsäteollisuuden vientiliikenne on Eurooppaan. Vuonna 2023 Euroopan markkinoiden osuus tuotteidemme viennin arvosta oli noin 61 prosenttia. On siis tärkeää, että Euroopan unionin rooli säilytettiin kauppa- ja kehityspolitiikkamme viitekehyksenä. Kilpailukyvyn vahvistaminen sekä Suomen että EU:n tasolla auttaa maamme elinkeinoelämää navigoimaan menestyksekkäästi geotalouden murroksen läpi. Toimialamme tukee selonteon kirjauksia EU:n meneillään olevien kauppasopimusneuvottelujen edistämisestä ja puhtaan siirtymän mahdollisuuksien hyödyntämisestä.

‍

Talous- ja kauppasuhteiden vahvistaminen Yhdysvaltojen kanssa yksin ja osana unionia on metsäteollisuudelle tärkeää. Yli kahdeksan prosentin vientiosuudella USA ylsi vuonna 2023 metsäteollisuuden kolmanneksi tärkeimmäksi markkina-alueeksi. Yhdysvaltojen tuore presidentti, Donald Trump, nosti vaalikampanjansa aikana esiin mahdollisuuden tuontitullien käyttöönottoon. Toimialana kannatamme vapaata kansainvälistä kauppaa ja toimia, jotka eivät johda protektionismiin ja takaavat teollisuudelle tasapuoliset toimintaedellytykset maailmanlaajuisesti.

‍

‍

Ukrainan sodan vaikutuksiin on reagoitava

‍

Kansainvälisiä taloussuhteita tarkasteltaessa on pidettävä kirkkaana mielessä viennin lisäksi tuontiin liittyvät riskit, jotka uhkaavat elinkeinoelämämme perustuksia. EU on asettanut laajoja Venäjän vastaisia pakotteita sekä laajentanut vienti- ja tuontirajoitusten käyttöä ulkopolitiikan välineenä. Pakotteiden tehokas toiminta edellyttää kuitenkin keinoja niiden kiertämisen ehkäisemiseksi. Metsäteollisuus on kokenut pakotteiden väistämättömät negatiiviset vaikutukset laittoman venäläisen koivuvanerin soluttauduttua eurooppalaisille markkinoille epärehellisin keinoin. Euroopan ja Suomen on pystyttävä vastaamaan tällaiseen vilpilliseen toimintaan epäterveen kilpailun estämiseksi.

‍

Vaikka kansainvälinen kauppa on akuutissa murroksessa, meidän on suunnattava katseita myös niiden taakse. Suomalaisella metsäsektorilla on paljon annettavaa Ukrainan jälleenrakennustyöhön, kun sen aika koittaa. Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakennussuunnitelman ensimmäinen osa tuen linjauksineen sekä pragmaattisine kuvauksineen rahoituselementeistä ja neuvonta- ja- koulutuspalveluista on ollut hyödyllinen yrityksille. Yritysten osallistuminen Ukrainan jälleenrakennukseen tulee vauhdittamaan niiden mahdollisuuksia Ukrainan markkinoilla.