Bioteknologia nousee ensimmäistä kertaa mukaan Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin eli niin kutsuttuihin IPCEI-kokonaisuuksiin (Important Project of Common European Interest). Metsäteollisuuden näkökulmasta kyseessä on tärkeä avaus: biopohjaiset materiaalit, kemikaalit ja korkean jalostusarvon tuotteet osuvat suoraan suomalaisen metsäteollisuuden vahvuuksiin.

Suomella on erinomaiset lähtökohdat rakentaa uutta kasvua uusiutuvasta raaka-aineesta, prosessiosaamisesta ja kyvystä skaalata ratkaisuja teolliseen mittakaavaan. Siksi IPCEI-rahoitus kannattaa suunnata niin, että se tukee aidosti yritysten investointeja ja uusien arvoketjujen syntymistä.

Silta pilotista teolliseen mittakaavaan

IPCEI-rahoituksen arvo on siinä, että se voi auttaa yrityksiä ylittämään TKI:n ja ensimmäisen teollisen käyttöönoton välisen kuilun, mikä on tunnistettu innovaatioketjun loppupään haasteeksi nyt myös EU:ssa. Metsäteollisuudessa asia koskee esimerkiksi puupohjaisia materiaaleja, uusia kuitu- ja pakkausratkaisuja, biopohjaisia kemikaaleja sekä sivuvirroista jalostettavia korkeamman jalostusarvon tuotteita.

IPCEI-rahoituksen arvo on siinä, että se voi auttaa yrityksiä ylittämään TKI:n ja ensimmäisen teollisen käyttöönoton välisen kuilun.

Biopohjaiset materiaalit ovat Suomelle luonteva vahvuusalue. Uusiutuvista ja kierrätetyistä raaka-aineista, jätemateriaaleista tai biogeenisistä hiilenlähteistä voidaan kehittää tuotteita esimerkiksi rakentamisen, pakkausten, tekstiilien, biomuovien ja uusien metsäteollisuustuotteiden arvoketjuihin. Suomen kannalta on tärkeää, että IPCEI tunnistaa puupohjaisen biomassan ja metsäteollisuuden sivuvirtojen potentiaalin uutena arvonlisän, viennin ja teollisen kasvun lähteenä.

Rahoituksen onnistuminen mitataan investoinneissa

Business Finlandin IPCEI-haku on avoinna 15.6.–6.9.2026. Se kattaa sekä tutkimus- ja kehityshankkeet että ensimmäiset teolliset investoinnit eli First Industrial Deployment -vaiheen hankkeet. Tämä on olennaista, sillä uusien biopohjaisten tuotteiden kehitys pysähtyy usein juuri ensimmäisen suuren investoinnin riskiin. IPCEI:n onnistumista mitataan lopulta siinä, syntyykö sen avulla uusia investointeja, tuotantoa ja arvoketjuja Suomeen ja Eurooppaan.

Yhtenä keskeisenä osana EU-vaikuttamistaan Suomi on tällä hallituskaudella edistänyt vahvasti biotalouden asemaa EU:ssa ja ollut mukana valmistelemassa bioteknologian IPCEI-teemoja. Suomella on ollut erityinen rooli biopohjaisiin materiaaleihin liittyvässä kokonaisuudessa. Nyt on vielä varmistettava, että rahoituksen ehdot ja kansallinen toimeenpano tukevat yritysten todellisia investointimahdollisuuksia. IPCEI ei saa jäädä hallinnollisesti raskaaksi erityisrahoitukseksi, vaan sen pitää madaltaa kynnystä investoida uusiin biopohjaisiin tuotteisiin ja prosesseihin.

Vauhtia uudistumiseen

Bioteknologian IPCEI voi vauhdittaa suomalaisen metsäteollisuuden seuraavaa uudistumisaaltoa. Se voi auttaa puupohjaisia innovaatioita etenemään laboratoriosta ja pilottilaitoksista kohti teollista mittakaavaa. Näin voidaan vahvistaa Suomen asemaa biopohjaisten ratkaisujen edelläkävijänä.

Metsäteollisuuden näkökulmasta viesti on selvä: Suomen ja suomalaisten yritysten kannattaa tarttua tähän mahdollisuuteen kunnianhimoisesti ja muuttaa merkittävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset kestävää kasvua tukeviksi uusiksi vientituotteiksi ja työpaikoiksi.

P.S. IPCEI-hausta löydät tietoja tarkemmin täältä: IPCEI-rahoitusta bioteknologian teollisiin investointeihin