Tällä tes-neuvottelukierroksella julkinen keskustelu on käynyt kuumana. Valitettavasti se on johtanut myös epätoivottaviin lieveilmiöihin, kun Metsäteollisuus ry:n tavoitteista levitellään vääriä tietoja, jotka on korjattava.
Asialla on jo toistamiseen ollut sahoilla ja vaneritehtailla lakkoileva Teollisuusliitto. Teollisuusliitto väittää, että työnantajalla olisi ”heikennyslista”, jolla haettaisiin viidenneksen palkanalennuksia. Väite on perätön. Todellisuudessa sopimus olisi voitu tehdä jo syksyllä ilman mitään palkanleikkauksia.
Osapuolet esittävät aina ehdotuksia, joita kaikkia ei ole edes tarkoitettu toteutettaviksi samanaikaisesti. Teollisuusliitolla on vaatimuksia kymmenen sivua, ja niiden kustannusvaikutukset ovat moninkertaiset verrattuna Metsäteollisuus ry:n esityksiin.
Metsäteollisuus tavoittelee mahdollisuutta tehtaiden keskeytymättömään käyntiin. Se lyhentäisi työntekijöiden työaikaa moninkertaisesti ns. kiky-tunteihin nähden. Tällä hetkellä keskeytymätön käynti on tes-määräysten takia kannattamatonta, joten sahojen ja vaneritehtaiden tuotanto pysähtyy viikonlopuksi eikä kalliita laitteita voida täydellä kapasiteetilla hyödyntää.
Teollisuusliiton lakko on turha, koska liitto on päättänyt odottaa tuloksia muista neuvottelupöydistä. On vaikea nähdä, miten tämä hyödyttää liiton jäseniä. Lakosta jää käteen vain taloudellisia tappioita ja tehtaiden tulevaisuuden vaarantuminen.
Metsäteollisuus ry on valmis nopealla aikataululla hakemaan ratkaisuja. Tärkeintä on varmistaa alan kilpailukyky ja työpaikkojen säilyminen Suomessa.
Julkisuudessa ovat olleet esillä Teollisuusliiton johtajan Jyrki Alapartasen uhkailut lakon aikana töihin tulleita kohtaan. Tosiasia on, että jokainen saa itse päättää, haluaako olla lakossa vai ei. Ammattiliitot väittävät usein, että ”työt ovat lakossa”, mutta se ei pidä paikkaansa.
Työntekijöillä on oikeus lakkoon, mutta ei pakkoa. Näin on päättänyt korkein oikeus (KKO 2018:40), joka toteaa, että työtaisteluun osallistuminen tai sen ulkopuolelle jääminen on jokaisen työntekijän päätösvallassa silloinkin, kun hän on työntekijäyhdistyksen jäsen.
Teksti on julkaistu myös useissa maakunta- ja paikallislehdissä.
