Ammatillisen koulutuksen pitää jatkossa vastata entistä ketterämmin työelämän tarpeisiin. Näin varmistetaan, että oman alansa nuori ammattilainen työllistyy. Samalla yhteiskunta hyötyy, sillä koulutukseen käytetyt rahat lisäävät aidosti hyvinvointia.
Tärkeää tavoitetta ei saa alistaa hallinnolliselle kikkailulle. Siksi aloite, joka siirtäisi ammatillisen koulutuksen sote-alueen vastuulle, on huono. Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke Ammatillisen koulutuksen reformi lähtee työelämän osaamistarpeista ja niihin vastaamisesta. Tämän kärkihankkeen toimeenpano tulee varmistaa, jotta koulutuksella voidaan yhä paremmin vastata työelämän tarpeisiin.
Kärkihankkeen tavoitteisiin ei päästä, jos ammatillinen koulutus siirretään tulevien sote-itsehallintoalueiden vastuulle. Tällöin koko ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen koordinaatio häviää. Samalla menetetään mahdollisuus hallinnoida koulutusta kokonaisuutena sekä ottaa huomioon työelämän vaatimukset. Koulutuksen toimijat tuomitsevat ajatuksen laajasti.
Lienee selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteydessä luotavat itsehallintoalueet tehdään näiden palveluiden ehdoilla. Ja hyvä niin. Monivaiheinen sote-uudistus on riittävän haastava kokonaisuus ilman ammatillista koulutustakin, jonka pitäisi pystyä jatkossa vastaamaan työelämän tarpeisiin ja tyydyttämään näin yritysten tarpeet. Ne eivät seuraa tulevien itsehallintoalueiden rajoja.
Erityisesti pienten tai erikoistuneiden alojen koulutusta on ohjattava valtakunnallisesti, jotta koulutusta järjestetään riittävästi. Koulutuksen järjestäjäkentän on sovittava työnjaosta ja yhteistyöstä, jotta järjestäjäverkko ja koulutustarjonta vastaavat toimialojen tarpeisiin. Yhteistyö ja työnjako vahvistavat koulutuksen järjestäjiä. Siten pystyvät laadukkaasti kouluttamaan eri alojen osaajia kompastumatta koulutuksen yksikköhintaan.
Ammatillisen koulutuksen kärkihanke ei saa jäädä puolitiehen. Tämä varmistetaan säilyttämällä ammatillisen koulutuksen rahoitus ja ohjaus opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Uudistustyössä on pidettävä huolta myös siitä, että metsäteollisuuden osaajia koulututaan riittävästi. Kyseessä on suhteellisen pieni koulutusala, jonka yksikköhinta on verrattain kallis. Tämä edellyttää vahvoja koulutuksenjärjestäjiä. Ministeriön ohjaus on niille elintärkeää.
Metsäteollisuus palkkaa lisää osaajia
Metsäteollisuus tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana tuhansia uusia työntekijöitä. Työvoiman tarvetta kasvattavat tulevat investoinnit ja työntekijöiden eläköityminen lähivuosina. Jo nyt yksinomaan puunkorjuussa ja kuljetuksessa työskentelee noin 10 000 työntekijää ja määrä tulee lisääntymään. Metsäkoneen- ja puutavara-auton kuljettajista on jo nyt pulaa.
Kekseliäisyyttä voi käyttää myös koulutuksen järjestämisessä. Tällä hetkellä merkittävä osa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä toimii itsenäisinä oikeushenkilöinä. Myös ammatillisessa koulutuksessa osakeyhtiömuoto on toimiva ratkaisu. Tällöin koulutuksen järjestäjän hallintoon on mahdollista saada elinkeinoelämän edustajia, mikä helpottaisi koulutuksen kehittämistä. Työelämä ja koulutus kaipaavat enemmän vuoropuhelua.
