Suomalaisen vientiteollisuuden menestys ja sen kehittyminen palvelevat sekä kansantalouttamme että ympäristöä. Vientiteollisuuden Suomeen luoma hyvinvointi ei ole ristiriidassa ympäristön edun kanssa, sillä suomalainen teollisuus on vähäpäästöistä ja parantaa jatkuvasti ympäristötoimiaan kuten energia- ja materiaalitehokkuutta. Menestyäkseen kovassa globaalissa kilpailussa teollisuutemme tarvitsee pitkällä aikavälillä ennakoitavan toimintaympäristön sekä tasapuolisen aseman kilpailijoihin nähden.

Gaia Consultingin tuoreen selvityksen mukaan Suomessa ympäristöstä pidetään hyvin huolta sekä sääntelyn että teollisuuden omaehtoisen vastuullisuuden avulla. Valtaosassa tarkasteltuja kilpailijamaita teollisesta toiminnasta ympäristölle aiheutuvat rasitteet ovat suurempia kuin Suomessa. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että teollista tuotantoa Suomessa ja investointeja Suomeen voidaan pitää ympäristötekona.

On selvää, että ilmastotavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia ja että myös teollisuuden on edelleen vähennettävä päästöjä. Suomeen tarvitaan kuitenkin aitoa keskustelua teollisuuden kilpailukykytekijöistä. Pöyryn kartoituksen mukaan Suomen keskeisissä kilpailijamaissa pyritään parantamaan teollisuuden toimintaympäristöä ja houkuttelemaan investointeja maahan useilla eri tavoilla. Teollisuuden menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi hallitusohjelmien linjaukset, veroratkaisut, tuet sekä politiikan ennustettavuus ja vientipainotteisuus.

Esimerkiksi energiaverotuksessa on huomattava, että energiaintensiivinen teollisuus ei ole kilpailutilanteessa kansalaisten tai kukkakauppojen kanssa vaan vastaavan ulkomaisen teollisuuden kanssa. Maailmalla on tuiki tavallista, että energiaintensiivinen teollisuus maksaa matalampia energiaveroja.

Teollisuutemme kilpailukyvyn nakertaminen kotimaisilla päätöksillä voi ajaa tuotantoa löysempien ympäristönormien maihin. Suomalainen metsäteollisuus tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja alan valmistamat tuotteet korvaavat fossiilisista tai muissa maissa uusiutuvista raaka-aineista tuotettuja tuotteita. Jos ulkoistamme puunjalostusta, niin myös huomattavat kansantaloudelliset hyödyt saa joku muu. KPMG selvitti, että vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muilla toimialoilla.

Näin vaalien alla toivomme rehellistä ja ratkaisukeskeistä keskustelua sekä ilmastonmuutoksen torjunnasta että vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Nämä kaksi tavoitetta eivät ole ristiriidassa keskenään.

Hallitusohjelmatavoitteemme löydät täältä.