Metsäteollisuus käynnisti vuonna 2017 Lisää lahopuuta talousmetsiin -toimintaohjelman. Tänä vuonna ohjelmassa panostetaan metsäsertifioinnin kehittämiseen, viestintään ja lahopuuosaamiseen metsäalan koulutuksessa. Lisäksi edistetään lahopuun määrän ja laadun seurannan kehittämistä. Metsäteollisuusyritykset ovat sitoutuneet varmistamaan henkilöstönsä tietämyksen lahopuun merkityksestä, ja kertomaan siitä metsänomistajille muun asioinnin yhteydessä.
Lahopuu on yksi keskeisimpiä metsäluonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Suomen metsälajeista peräti neljännes on riippuvaisia lahopuusta. Vuonna 2017 metsäteollisuus käynnisti Lisää lahopuuta talousmetsiin -toimintaohjelman lisätäkseen talousmetsien lahopuumäärää ja monipuolistaakseen lahopuun laatua. Metsäteollisuus on sitoutunut edistämään lahopuutietämystä sekä huomioimaan lahopuun merkityksen omassa käytännön toiminnassaan.
Talousmetsien luonnonhoito on kiinteä osa nykypäivän metsätaloutta; hakkuualoille jätetään vuosittain yli 1,5 miljoonaa säästöpuuta ja lisäksi tekopökkelöiden tekemisestä on tullut vakiintunut osa arjen metsänhoitoa.
−Metsäsertifioinnin kriteereissä määritellään, kuinka paljon esimerkiksi säästöpuita tulee puunkorjuussa jättää. Tavoitteenamme on, että FSC- ja PEFC-metsäsertifiointijärjestelmiä kehitetään siten, että lahopuun määrä talousmetsissä lisääntyy. Molempien järjestelmien metsänhoidon vaatimusten päivitys on parasta aikaa loppusuoralla, sanoo Metsäteollisuus ry:n kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo.
Lahopuuteemaa edistetään laaja-alaisesti
Metsäteollisuus pitää tärkeänä lahopuuosaamisen varmistamista metsäkoneenkuljettajien ja muussa metsäalan opetuksessa. Kuluvan vuoden aikana lahopuuosaamista edistetään koulutuksen kehittämishankkeissa, kuten suomalaisten metsäoppilaitosten yhteisen luonnonhoidon virtuaalisen oppimisympäristön päivityksessä.
Metsäteollisuus on mukana myös useissa luonnonhoitoa edistävissä hankkeissa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Monimetsä-hankkeessa jalkautetaan talousmetsien luonnonhoitokäytäntöjä yhä vahvemmin osaksi jokapäiväistä metsänhoitoa. Lahopuu on ollut keskeisenä teemana hankkeen metsäammattilaisille järjestetyissä koulutuksissa. Lisäksi Luontolaatuhankkeessa kehitetään nykyistä luonnonhoidon laadun seurantajärjestelmää.
−Tavoitteena on, että keskeisimpien tunnusten kehitystä voitaisiin seurata luotettavasti vuositasolla, jotta toimenpiteiden vaikuttavuudesta saataisiin nykyistä ajantasaisempaa ja luotettavampaa tietoa, sanoo Vuoristo.
Tulevaisuudessa myös kaukokartoituksen kehittyminen parantaa mahdollisuuksia lahopuun määrän ja laadun seurantaan.
Käytännön toimijoiden ja metsänomistajien tietopohjaa parannetaan jatkuvasti
Osana lahopuutoimintaohjelmaa metsäteollisuusyritykset varmistavat oman henkilöstönsä sekä korjuu- ja metsäpalveluyrittäjien tietämyksen lahopuun merkityksestä järjestämällä osaamiskokeita ja säännöllisiä koulutuksia. Vuonna 2018 metsäteollisuusyritysten omiin lahopuukoulutuksiin osallistui yhteensä noin 3000 metsäammattilaista.
Metsänomistajien tietoutta lahopuun merkityksestä lisätään kertomalla lahopuuteemoista esimerkiksi puukauppaa suunniteltaessa. Lisäksi metsänomistajille kerrotaan vapaaehtoisen suojelun mahdollisuudesta METSO-toimintaohjelman puitteissa, mikäli metsäkohde täyttää ohjelman kriteerit. METSO-ohjelmassa on suojeltu pysyvästi lähes 100 000 hehtaaria metsää sekä toteutettu määräaikaista suojelua ja luonnonhoitohankkeita noin 80 000 hehtaarilla.
Yhteistyöllä saadaan aikaa myönteisiä muutoksia metsäluonnossa
Lahopuutoimintaohjelman vaikuttavuus syntyy laajapohjaisen toimijakentän ja sidosryhmien sitoutumisen kautta. Alusta alkaen tavoitteena on ollut kannustaa koko metsäalaa toimimaan yhdessä lahopuun määrän ja laadun lisäämiseksi.
−Lisää tietoa aiheesta tarvitaan edelleen. Jatkamme tänäkin vuonna yhteistyötä alan toimijoiden kanssa tietoisuuden lisäämiseksi. Metsäluonnon monimuotoisuus voi parhaiten silloin, kun metsänomistajat, metsäammattilaiset, viranomaiset sekä luontojärjestöt toimivat yhteistyössä, Vuoristo kiteyttää.
