Vientiteollisuuden ja Suomen kansantalouden välillä on kohtalonyhteys. Kun vienti vetää, Suomi vaurastuu ja hyvinvointi kasvaa.

Tämä käy kristallinkirkkaaksi, kun tutustuu Metsäteollisuus ry:n ja muiden keskeisten vientialan liittojen, Kemianteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n teetättämään tutkimukseen Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa. Raportti kuvailee konsulttiyhtiö KPMG:n laskelmiin perustuen sen, millainen vientiteollisuuden merkitys tänään on.

Ensinnäkin vientiteollisuuden yritykset luovat 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteen arvonlisäyksestä. Vientiteollisuuden suora, välillinen tai tulovaikutuksen kautta syntyvä vaikutus arvonlisään on noin 90 miljardia euroa.

Toiseksi lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Tämä tarkoittaa että 43 prosenttia kaikista työllisistä on jollain lailla kytköksissä vientiteollisuuteen.

Vientiteollisuuden työllisyysvaikutusta voi olla vaikea käsittää, kun huomioidaan että kyse on usein pääomavaltaisesta perusteollisuudesta. Metsäteollisuudessakin tuotanto syntyy läpeensä koneistetussa ja teollisuushallin kokoisia koneita hyödyntävässä arvoketjussa.

Kolmanneksi nostan selvityksestä esiin vielä verotulot: niitä vientiteollisuus synnyttää, tilittää ja maksaa Suomessa yhteensä 28 miljardia euroa. Tämäkin potti koskee meitä kaikkia, kun muistamme, että esimerkiksi valtion tulo- ja menoarvion loppusumma on noin 56 miljardia euroa.

***

Näiden lukujen pohjalta vaivatta syntyvän johtopäätöksen voi ilmaista myös toisin: vientiteollisuuden rooli on tänään maamme elinkeinoelämässä niin merkittävä, että emme tulisi toimeen ilman sitä. Uutta nousua elävän metsäteollisuuden merkitys tuskin tulee lähiaikoinakaan heikkenemään.

Tästä kertovat pitkälle tulevaisuuteen kurkottavat ja viime vuosina miljardikastiin nousseet investoinnit uusiin biotuote- ja sellutehtaisiin. Niiden seurauksena lisääntyy myös mekaaninen puunjalostus. Innovaatiopuolella puhutaan selluvallankumouksesta ja kirjoitetaan loputtomilta vaikuttavia listoja siitä, mihin kaikkeen metsäteollisuuden uusiutuvaan raaka-aineeseen pohjaava kestävä tuotanto tulevaisuudessa ja etenkin ilmastouhkien maailmassa pystyy.

Nyt kun suurella osaa metsäteollisuutta menee hyvin, ei pidä unohtaa sitä tosiasiaa, että viennin imu on pitkälti kiinni maailmantalouden suhdanteesta. Myös omilla talouspoliittisilla päätöksillämme on merkitystä. Metsäteollisuuden viime vuosien menestykseen taustalla ovat paitsi yrityksissä tehty jatkuva kehitystyö myös poliittiset päätökset, joilla on tuettu biotalouden kasvua.

Metsäteollisuus ry on asettanut myös tulevan vaalikauden vaikuttamistyönsä tärkeimmäksi tavoitteekseen sen, että seuraava hallitus pidättäytyisi kaikista metsäteollisuuden kilpailukykyä heikentävistä toimista.

Käytännössä toivomme, että Suomi ei – nyt kun menee hyvin – ryhtyisi päätösperäisesti sahaamaan omaa oksaansa ja metsäteollisuuden mahdollisuuksia menestyä. Siihen on mielestäni perustellut syyt yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.