Suomea vaivaa omien energia-aarteiden, turpeen ja puun vajaakäyttö. Tarvitsemme selvää suunnan muutosta. Tuontienergian sijaan Suomen pitäisi lisätä kotimaisten polttoaineiden käyttöä, mikä vahvistaisi työllisyyttä ja pahasti alijäämäistä kauppatasetta.

Hallitusohjelman linjaus ”Turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu kivihiilellä”, vuoti pahasti jo viime vuonna. Jopa sisämaan turvevoimalaitoksissa toteutettiin investointeja kivihiilen käytön mahdollistamiseksi. Lisäksi useat laitokset ovat päättäneet tulevista kivihiili-investoinneista. Silti hallitus on sovitellut samaa tyhjää fraasia myös energia- ja ilmastostrategian päivitykseen, joka paljastettaneen lopullisessa muodossa lähiaikoina. Energiaselontekoa keväällä käsittelevä eduskunta suhtautuu toivon mukaan kriittisesti tällaiseen sanahelinään.

Pöyryn tuoreiden laskelmien mukaan lupasumasta aiheutuvan turvepulan sekä veromuutosten takia energiaturpeen käyttö jää tänä vuonna kolmanneksen alle pitkän aikavälin keskiarvon. Turvevajeesta valtaosa, noin 85 %, korvataan kivihiilellä ja muulla tuontienergialla. Suomen pahasti alijäämäiseen kauppataseeseen tästä tulee lähes 200 miljoonan euron lisälovi.

Turvepula johtuu siitä, että vanhat turvetuotantoalueet ovat mataloituneet ja herkkiä sateille kuten nähtiin jälleen viime kesänä. Uusien, säille vähemmän herkkien tuotantoalueiden luvitusprosessit ovat vaikeutuneet ja pitkittyneet.

Turpeen ja myös puun ahdinkoa on pahentanut vuoden alusta turveveron korotus. Vielä tällä lämmityskaudella turvetta on korvattu pieneltä osin myös puupolttoaineella, mikä on ollut mahdollista käyttämällä varastoitua puuta normaalia enemmän. Ensi vuonna ei ole enää yhtä suurta puuvarastoa käytettäväksi mahdollisen turvepulan korvaamiseen. On vaarana, että kivihiilellä on jatkossa yhä vahvempi asema kotimaisten polttoaineiden korvaajana.