Uutishuone
Blogit

Kirjanpainajatuhot – pysyvä riesa?

Arvokasta tukkipuustoa uhkaa päätyä polttopuuksi kirjanpainajatuhojen seurauksena. Suurimmassa vaarassa ovat eteläisen Suomen vanhat kuusikot. Metsänomistajan kannattaa nyt seurata kuusikoiden kuntoa ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin vahinkojen minimoimiseksi. Kirjanpainajatuhot ovat laajentuneet vuodesta 2010 alkaen. Tuholaikkuja esiintyy jo Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa saakka. Ilmastomalleihin ja ympäristötekijöihin perustuvien ennustemallien mukaan kirjanpainajatuhot vähintään viisinkertaistuvat Suomessa vuoteen 2050 mennessä.

Vuoden 2010 myrskyt käynnistivät optimaaliset olosuhteet kirjanpainajakaarnakuoriaiselle. Tämän jälkeen eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea on tapahtunut useita huomattavia myrskytuhoja, joista viimeisimmät riehuivat syksyllä 2013. Metsissä on edelleen runsaasti kirjanpainajan lisääntymiselle otollisia kuusituulenkaatoja.

Kirjanpainaja on jo kahden vuoden ajan käyttänyt lisääntymiseensä myös eläviä pystypuita. Tukkipuiden ohella nuoremmatkin puut kelpaavat, mikä johtuu ylitiheästä kannasta. Lämpimät ja niukkasateiset vuodet ovat edistäneet kirjanpainajan lisääntymistä. Viime vuoden lämmin kesä tuotti toisen sukupolven ennätyksellisen varhain. Parhaillaan odottaakin kaksi virkeää talvehtinutta sukupolvea parveilun aloittamista.

Etelä- ja Kaakkois-Suomessa on huomattavan paljon hakkuukypsyyden ylittäneitä, riskialttiita kuusivaltaisia metsiä. Usein näitä metsiä ei ole hoidettu ja harvennettu ajallaan, saati huolehdittu oikein ajoitetusta päätehakkuusta. Metsien vuotuinen arvokasvu on jo vähäistä, sillä biomassan tuotto vähenee metsikön ikääntyessä. Kirjanpainaja pystyy helposti lisääntymään epidemian tasolle näissä vastustuskyvyltään alentuneissa metsissä ja siirtymään terveempiin metsiköihin.

Tilanne on nyt erittäin vakava. Tuholaisen kanta on korkea ja riski metsänterveydelle huomattava. Tyypillisen tuhokohteen keskiössä on 5-30 kuolleen kuusen ryhmä ja sen ympärillä puuvyöhyke, jossa näkyy eriasteisia oireita kuoriaisten iskeytymisestä. Oireet näkyvät runsaina pihkanvuotoina, iskeymäreikinä, hiekanruskeana puruna ja latvuksen värinmuutoksina. Kuusien kuoleman myötä latvus muuttuu kellanruskeaksi. Tällöin rungolla on enää polttopuun arvo.

Ainoa varma keino riskin alentamiseen on hallittu torjuntahakkuu, jolloin ensioireiden esiintyessä kuuset kaadetaan ja viedään pois ennen heinäkuun alkua. Näin estetään rungoissa kehittyvien hyönteisten leviäminen terveisiin metsiin. Metsänomistajien aktiivisuus on tärkeää varhaisoireiden tunnistamisessa ja metsänterveyden ylläpidossa. Lisäksi kannattaa olla yhteydessä metsätalouden ja metsätuhojen ammattilaisiin, jotta tilanteesta saisi asiantuntevan arvion.

Tietoa meistä

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Metsäteollisuus ry

Forestindustries

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Julkaisut
Puuta jalostavan teollisuuden uusi Monimuotoisuus syntyy teoista -julkaisu näyttää käytännön esimerkein, miten metsäteollisuusyritykset vahvistavat metsien monimuotoisuutta eri puolilla Suomea.
Tilastot
Hyvin toimivat ja avoimet puumarkkinat ovat perusta kotimaisen puun käytölle.
Uutiset
Suomen ennallistamissuunnitelmassa hyödynnetään kansallista liikkumavaraa, mutta suunnitelman kustannukset ovat silti erittäin suuret.
Blogit

Puupohjaiset tuotteet nähdään syystä mahdollisuutena siirtyä uusiutumattomien raaka-aineiden hyödyntämisestä kohti uusiutuvia. Jos puupohjaisia tuotteita edistetään, yleinen linja on, että tuotteisiin

Blogit
Tarvitsemme liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistuksen, jossa valtion verotulot, päästövähennystavoitteet ja Suomen logistiset olosuhteet sovitetaan yhteen.
Uutiset
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat heinä-syyskuussa puuta yksityismetsistä 5,4 miljoonaa kuutiota. Määrä oli 13 % suurempi kuin vuoden 2025 vastaavalla ajanjaksolla.