Uutishuone
Uutiset

Ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma kaipaavat laadukasta toimeenpanoa

Suomessa ja EU:ssa on sekä valmistunut että vielä tulossa suuri määrä ilmastoa koskevia visioita, strategioita, lakeja ja muita hankkeita. Tulosten saamiseksi olisi syytä edetä suunnitelmista toimenpiteisiin. Ilmasto- ja energiastrategiassa sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa esitetyt toimet tarjoavat tähän hyvät eväät.

‍

Ilmasto- ja energiastrategiassa on otettu kiitettävästi huomioon metsäteollisuuden ilmastotiekartan antia ja tunnistettu alan tuotteiden ilmastohyödyt sekä toimialan merkitys taloudelle ja työllisyydelle. Strategia kaipaa kuitenkin tietyiltä osin terävöittämistä.

‍

Venäjän hyökkäyssodan myötä strategiassa tulisi painottaa vahvemmin puunjalostuksen merkitystä huoltovarmuudelle. Metsäteollisuuden tehtaiden polttoaineista noin 87 prosenttia on uusiutuvia, ja puunjalostus mahdollistaa lähes kaksi kolmasosaa Suomen uusiutuvasta energiasta. Strategiassa tulisi myös kannustaa täysimääräisen sähköistämisen tuen käyttöön, jotta sähköistämisinvestoinnit lähtisivät teollisuudessa ripeästi käyntiin.

‍

Metsäteollisuus kannattaa strategiassa esiteltyjen ei-polttoon perustuvien lämmitysratkaisujen edistämistä. Näitä ovat esimerkiksi geoterminen lämpö ja lämpöpumput. Ratkaisut lisääntyvät vauhdilla, mutta kehitystä pitää edelleen kiihdyttää. Energiakriisissä riski jalostuskelpoisen ainespuun ohjautumisesta suoraan energiantuotantoon on kasvanut. On hyvä, että strategiassa halutaan välttää jalostuskelpoisen puun ohjautumista polttoon. Metsähaketta tarvitaan, mutta sen hankintaa pitäisi kohdistaa nuoriin metsiin, jolloin ainespuun polttamista voidaan välttää. Tämä olisi järkevää myös monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta.

‍

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman linjaukset toteutukseen

‍

Tilastokeskuksen toukokuinen pikaennakko Suomen maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöistä kertoi, että metsät ovat edelleen merkittävä nielu, mutta kokonaisuudessaan maankäyttösektori on muuttunut päästölähteeksi. Muuttuneen tilanteen seurauksena tarvitaan tekoja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi ja metsien kasvun lisäämiseksi.

‍

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) korostaa Suomen ilmastopaneelin tavoin maaperäpäästöjen ja metsäkadon vähentämistä sekä metsien kasvun vahvistamista lannoituksin. Lisäksi MISU pitää tärkeänä ilmastonmuutokseen sopeutumista ja metsän nopeaa uudistamista. Uuden puusukupolven elinvoimaisuus muuttuvassa ilmastossa on turvattava riippumatta valitusta metsänhoitomenetelmästä. Metsäteollisuus pitää hyvänä, että yllä mainitut toimet sisältyvät maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. Vaikka useita ehdotuksessa esitettäviä toimenpiteitä on käyty toteuttamaan jo heti hallituskauden alussa, vauhtia pitää kiristää. Metsien vuotuinen kasvu tulee saada uudelleen kasvu-uralle.

Hiilimarkkinoiden osalta on vältettävä fossiilisten päästöjen kompensoimista metsänieluilla, koska siten annettaisiin jatkoaikaa fossiilitaloudelle. Samalla ilmastomyönteisiä metsäteollisuustuotteita jäisi tekemättä sekä menetettäisiin työpaikkoja ja yhteiskunnalle tärkeitä vientituloja.

‍

Ilmasto

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Ahti Fagerblom

Energia- ja ilmastopäällikkö

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Blogit
Euroopan on pysäytettävä luonnon köyhtyminen ja samalla turvattava kilpailukyky, uusiutuvien raaka-aineiden saatavuus ja kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Blogit
Miten varmistamme, että toimintaympäristö kannustaa metsänomistajia tekemään yhä enemmän metsien monimuotoisuuden hyväksi?
Blogit

YK:n ilmastokokous COP31 osuu aikaan, jolloin geopolitiikka tärisyttää maailmaa, Suomi valmistautuu vaaleihin ja metsäteollisuus pyrkii ulos suhdannekuopastaan. Tällä kertaa kokousta

Julkaisut
Puuta jalostavan teollisuuden uusi Monimuotoisuus syntyy teoista -julkaisu näyttää käytännön esimerkein, miten metsäteollisuusyritykset vahvistavat metsien monimuotoisuutta eri puolilla Suomea.
Tilastot
Hyvin toimivat ja avoimet puumarkkinat ovat perusta kotimaisen puun käytölle.
Uutiset
Suomen ennallistamissuunnitelmassa hyödynnetään kansallista liikkumavaraa, mutta suunnitelman kustannukset ovat silti erittäin suuret.