Maailma on muuttanut kurssiaan ja se tuntuu sähkölinjoilla. Energia- ja ilmastopolitiikan päätöksentekijöiltä tarvitaan nyt kokonaisuuksien hahmottamista, jotta teollisuuden olisi helpointa osua yhteiseen maaliin.
Vuodet eivät ole veljiä keskenään, sanotaan. Tämä pätee viime vuosien energian hintoihin erinomaisen hyvin. Vuonna 2020 pandemia kuritti maailmaa ja samalla katkaisi trendinomaisen energian käytön kasvun. Ihmiset eivät matkustaneet työpaikoille totuttuun tapaan tai nähneet tuttaviaan. Tilastoissa vuosi näkyy energian käytön vähentymisenä, mikä osaltaan johti polttoaineen ja sähkön hintojen laskuun aina 2000-luvun alhaisimmille tasoille. Omassa elämässäni energian käytön väheneminen sen sijaan näkyi läheisten ja ystävien tapaamisten vähenemisenä sekä verkkareiden käytön huomattavana kasvuna.
Vuonna 2021 verkkarit vaihtuivat yhä useammin farkkuihin. Alkuvuodesta 2022 Venäjän aloittama hyökkäyssota sekoitti energiamarkkinat ja ihmisten puheenaiheet vaihtuivat nopeasti pandemiasta sotaan ja nouseviin energian hintoihin. Vuosi 2022 oli niin polttoaineen kuin sähkön hinnan osalta vuosituhannen korkein.
Jo yksin viimeiset kolme vuotta ovat omiaan osoittamaan, että vuodet tulevat ja menevät, mutta pitkäjänteinteinen energiatehokkuustyö näkyy läpi toimialojen ja vuosikymmenten. Pitkälti sen ansiosta Suomi saavutti vuosien 2014–2020 sitovan energiansäästövelvoitteensa. Suomessa elinkeinoelämän energiatehokkuussaavutusten raportointi tapahtuu vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten kautta. Metsäteollisuus energiaintensiivisenä toimialana kattaa leijonan osan Suomessa raportoiduista säästötoimista.
Ristiriitaiset tavoitteet ovat kehityksen tiellä
Energiatehokkuuden parantamisessa kupletin juoni on ollut selvä teollisuudelle jo pitkään: Vähentämällä käytetyn energian määrää tuotteen valmistamiseksi parannetaan samalla kilpailukykyä ja vähennetään valmistamisessa syntyviä päästöjä. Tätä nuukuuden konseptia kannattaa ja pitää vaalia myös tulevaisuudessa.
Energiankäytön tehostamisen lisäksi keväällä sovitussa EU:n energiatehokkuusdirektiivin päivityksessä päädyttiin rajoittamaan energian käyttöä sen kummemmin erottelematta energian alkuperää. Päästökauppa ohjaa jo nyt teollisuutta vähentämään fossiilisia päästöjään markkinamekanismin avulla. Suomelle energian kulutuksen katto ei esimerkiksi ole linjassa Suomen ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Samaan aikaan puhutaan yhä ponnekkaammin biogeenisen hiilidioksidin talteenotosta ja hyötykäytöstä, mikä veisi huomattavan määrän energiaa, mutta auttaisi ihmiskuntaa irrottautumaan fossiilisen energian ikeestä.
Uskon aidosti, että energiatehokkuusdirektiivin tarkoitus on hyvä, mutta ristiriitaisten tavoitteiden luominen ei edesauta siirtymistä kohti vähäpäästöisempiä teknologioita.
Suomalainen teollisuus kannattaa
Vaikka vuodet ovat energiamarkkinoilla olleet aiemminkin eri perheistä, uskoisin viimeistään nyt joidenkin asioiden pysyvästi muuttuneen. Päästökauppa on jo nostanut fossiilisten polttoaineiden käytön kustannuksia merkittävästi ja koska päästöistä halutaan eroon yhä nopeammin, kustannukset tuskin palaavat aiemmalle tasolle. Samalla kasvava tuuli- ja aurinkovoiman osuus on lisännyt sähkömarkkinoiden hintavaihtelua. Kulutetun sähkön hinta ja sen tuotannon päästöt ovatkin yhä voimakkaammin sidottuja aikaan ja paikkaan. Tämä on jo tuonut uuden näkökulman perinteisen energiatehokkuusajattelun rinnalle.
Suomalaiset metsäteollisuuden tehtaat ovat pääsääntöisesti verrokkimaitaan energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä. Täällä tehdyt tuotteet korvaavat niin enempipäästöisiä kilpailijamaiden tuotteita kuin fossiilisesta raaka-aineista tehtyjä muita tuotteita. On tärkeää pitää huolta siitä, että EU:ssa sovittu energian käytön katto ei ohjaa tuotantoa pois Suomesta. Tilastojen valossa siirto tietysti vähentäisi maamme energian kulutusta ja ainakin toistaiseksi hiukan päästöjäkin, mutta maailmanlaajuisesti päästöt todennäköisesti kasvaisivat ja kansantalouden vientitulot menisivät muualle.
On myös hyvä muistaa, että suomalaisen metsäteollisuuden tehtailla tehdään jatkuvasti energiatehokkuutta parantavia investointeja ja kehittämistoimia. Tämä yhdistettynä uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tarkoittaa tärkeitä kehitysaskelia työssä ilmastonmuutosta vastaan. Siksi Metsäteollisuus ry osallistuu jälleen tänä vuonna Motivan Energiansäästöviikoille. Voit tutustua metsäteollisuuden energiatekoihin ja energiatehokkuustoimiin täältä.
