Tiistaina julkaistut PISA-tulokset herättävät jälleen aiheellista huolta. Tällä kertaa tutkimus keskittyi mittaamaan erityisesti nuorten luonnontieteiden osaamista, ja Suomen tulokset jatkavat jo pitkään jatkunutta laskevaa kehitystä. Vaikka suomalaisten nuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskitasoa parempaa, suunta on väärä. Vastuussa eivät ole nuoret vaan muuttunut yhteiskuntamme.
Erityisen huolestuttavaa on, että matematiikan osaaminen on heikentynyt jo lähes parikymmentä vuotta. Suomalaisista nuorista melkein kolmannes jäi matematiikan osaamisessa alle suoritustason, jonka OECD on määritellyt vähimmäistasoksi opinnoissa ja yhteiskunnassa täysipainoisesti osallistumiseksi. Luonnontieteiden osaamisessa vastaava luku on 19 % ja lukutaidon 26 %. Heikoimmin suoriutuvia oppilaita on aiempaa enemmän, samaan aikaan kun parhaimpien osaajien joukko kutistuu entisestään.
Nuorten matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan osaamisen kehitys vaikuttaa metsäteollisuuden kilpailukykyyn tulevaisuudessa.
Metsäteollisuudelle kyse on tulevaisuuden osaajista ja koko alan uudistumiskyvystä. Yli puolella alan henkilöstöstä (54 %) on tekniikan koulutus. LUMA-osaaminen muodostaakin toimialalla perustan kaiken tasoisille työtehtäville, suorittavasta työstä tietotyöhön, eikä tarve LUMA-osaamiselle tule tulevina vuosina vähentymään.
Siksi nuorten matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan osaamisen kehitys vaikuttaa metsäteollisuuden kilpailukykyyn tulevaisuudessa. Jo nyt osaavan työvoiman saatavuus on haaste niin metsäteollisuudessa kuin muillakin teollisuudenaloilla. Pulaa on juuri tekniikan alan osaajista, esimerkiksi sähkö- ja automaatioalan ammattilaisista.
Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta saamme Suomen PISA-tulosten suunnan käännettyä ja LUMA-osaamisen nousuun. Hallitusohjelmaan kirjattu kansallinen LUMA-strategia tarjoaa tähän hyvän suunnan, mutta strategian tavoitteet on myös vietävä käytäntöön. Vastuu jakautuu meille kaikille. Tarvitaan panostuksia opetukseen, opettajien osaamiseen sekä toimia, jotka vahvistavat lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontieteitä ja matematiikkaa kohtaan jo varhaisessa vaiheessa, myös oppituntien ulkopuolella.
Metsäteollisuus kantaa osaltaan vastuuta nuorten innostamisesta LUMA-aloihin. Keväisin alan yhteinen ponnistus, Mahdollisuuksien metsä -koulukampanja, tutustuttaa vuosittain tuhansia yläkouluikäisiä metsäteollisuuden tarjoamiin opiskelu- ja uramahdollisuuksiin kouluvierailuilla. Jälleen tänäkin syksynä olemme mukana NYTin maailman suurimmassa etäTETissä, joka sekin tavoittaa yhden päivän aikana tuhansia nuoria. Lisäksi juuri käynnistymässä on Pisa-tulosten huippumaan Viron kanssa Tulevaisuuden tekijät -ideakilpailun, jossa yläkouluikäiset nuoret Suomessa ja Virossa pohtivat ratkaisuja teollisuusyritysten kehittämiin case-tehtäviin. Nuorille on tärkeää viedä viestiä siitä, että opiskelu kannattaa ja matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen avaa mahdollisuuksia mielenkiintoisiin ja tulevaisuuden haasteita ratkoviin työtehtäviin.
Jos Pisan kalteva tornikin on suoristunut, niin eikö Suomen Pisa-tuloksiakin saada hartiavoimin nousuun?
Tutustu myös:
Lue Metsäteollisuus ry:n ammatillisen koulutuksen linjaukset: Metsäteollisuus ry:n ammatillisen koulutuksen linjaukset – Metsäteollisuus ry
Lue Metsäteollisuus ry:n korkeakoulutuksen linjaukset:
Metsäteollisuus ry:n korkeakoulupolitiikan linjaukset – Metsäteollisuus ry