Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän tietoa tuotteidensa luontovaikutuksista. Biodiversiteetin mittaamiseen onkin viime vuosina kehitetty useita uusia menetelmiä, mutta yhteisiä standardeja ei toistaiseksi ole. Tämä tekee tulosten vertailusta ja tulkinnasta haastavaa.

Metsäteollisuus ry:n jäsenwebinaarissa LUT-yliopiston professori Ville Uusitalo esitteli tuotteiden biodiversiteetin mittaamiseen käytettäviä menetelmiä ja niiden nykytilaa. Yksi keskeisistä viesteistä oli, että eri menetelmät vastaavat erilaisiin kysymyksiin. Osa painottaa lajien globaalia sukupuuttoriskiä, osa lajien runsautta ja osa erilaisia maankäyttöön liittyviä biodiversiteetti-indikaattoreita.

”On hyvä olla aika varovainen siinä millaisia johtopäätöksiä voi tehdä, kun otetaan huomioon laskennan rajoitteet ja toisaalta mihin tuloksia voidaan soveltaa”, toteaa Uusitalo.

Metsäteollisuuden näkökulmasta erityisen tärkeä kysymys on, kuinka hyvin menetelmät tunnistavat pohjoisten talousmetsien ominaispiirteet ja metsänhoidon vaikutukset biodiversiteettiin. Monet nykyiset menetelmät perustuvat globaaleihin tietokantoihin, jolloin paikalliset olosuhteet eivät aina näy riittävän tarkasti tuloksissa.

Menetelmä voi olla vain niin tarkka kuin taustalla oleva laskentadata on  

Suomen vahvuutena on poikkeuksellisen kattava metsä- ja luontotieto. Webinaarissa korostui näkemys, että paikallisen datan hyödyntäminen voisi parantaa laskentamenetelmiä ja auttaa huomioimaan suomalaisen metsänhoidon erityispiirteitä nykyistä paremmin.

”Todennäköisesti paras keino olisi laskea eri menetelmien vaatimia karakterisointikertoimia mahdollisimman hyvällä paikallisella lähtödatalla. Tämä data on Suomessa erityisen kattavaa, motivoi Uusitalo.”

Tulevaisuudessa myös esimerkiksi ympäristö-DNA:n (eDNA) hyödyntäminen voisi tuoda biodiversiteettitiedon tuottamiseen lisää tarkkuutta. Menetelmien kehitys onkin tällä hetkellä nopeaa, vaikka epävarmuuksia ja avoimia kysymyksiä on edelleen paljon.

Tuotteiden luontovaikutuksia voidaan jo mitata erilaisilla biodiversiteetin mittausmenetelmillä. Metsäteollisuudelle on tärkeää osallistua menetelmien kehittämiseen, jotta ne huomioisivat mahdollisimman hyvin myös pohjoisten metsien olosuhteet ja käytettävissä olevan laadukkaan paikallisen tiedon.