Talous- ja teollisuuspolitiikan tehtävänä on luoda vientiteollisuudelle edellytykset menestyä globaalissa kilpailussa.
Hallituksen on sitouduttava siihen, ettei vientiteollisuuden kustannuksia nosteta kotimaisilla päätöksillä, jotta yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla säilyy. Samoin EU-tasolla on torjuttava toimia, jotka lisäävät yritysten kustannuksia ja kasvattavat hallinnollista taakkaa.
Valtiontukikilpailun kiihtyessä suomalaisten tehtaiden menettämä kilpailuetu sähkökustannuksissa on palautettava markkinaehtoisuutta kunnioittaen. Tehtaiden sähkökustannuksia tulee tarkastella kokonaisuutena: sähkön markkinahinnan ja tukien lisäksi on huomioitava sähköjärjestelmän muut kustannukset, kuten siirtomaksut.
Vahvistetaan energiapolitiikan ja investointiympäristön teollisuusmyönteisyyttä
- Turvataan teollisuuden energiakustannusten kilpailukykyä.
- Sähköistämistuki muutetaan uudistavaksi teollisuustueksi.
- Suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä jatketaan ja kehitetään EU:n valtiontukipuitteiden mukaisesti vuoden 2030 loppuun saakka.
- Siirretään ympäristölupaharkinnan painopistettä ennakollisesta epävarmuudesta jälkivalvontaan.
Talouskasvua TKI-rahoituksesta
- Vahvistetaan julkisen TKI-rahoituksen talouskasvuvaikutuksia sisällyttämällä skaalaaminen ja innovaatiot T&K-rahoituslakiin.
- Suunnataan TKI-toimintaa Suomen kannalta strategisesti tärkeälle metsäbiotalouden alalle.
- Vahvistetaan yritysten ja korkeakoulujen välistä TKI-yhteistyötä.
- Parannetaan T&K-verovähennyksen käytettävyyttä.
- Torjutaan korkeakoulutusjärjestelmän ja TK-rahoituksen edelleen hajautuminen.
Varmistetaan vetävyys viennin väylillä
- Varmistetaan riittävä väylänpidon rahoitus uuden korjausvelan torjumiseksi huomioiden erityisesti huoltovarmuudelle tärkeää alempiasteista tieverkkoa.
- Puolustukseen liittyvissä infrastruktuuri-investoinneissa huomioidaan sekä sotilaallisen liikkuvuuden että kuljetusintensiivisen elinkeinoelämän tarpeet.
- Lisätään tavararaideliikenteen kuljetuksia vahvistamalla markkinakilpailua ja turvaamalla teollisuudelle riittävä vaunukalusto.
- Raskaan maantieliikenteen kilpailukykyä ja päästötavoitteita edistetään yli 76-tonnisen HCT-verkoston käyttöönotolla siellä missä tiestö kestää.
- Pidetään valmistavan vientiteollisuuden polttoainekustannukset kilpailukykyisenä.
- Turvataan Suomen saavutettavuus meriteitse kilpailukykyisin kustannuksin ja riittävällä jäänmurtokapasiteetilla.
- EU-lainsäädännön valmistelussa korostetaan Suomen logistisia erityispiirteitä.
- Edistetään sääntelyn kehittämistä ensisijaisesti globaalilla tasolla tasaväkisen kilpailuasetelman turvaamiseksi ja puretaan mahdollinen kaksoissääntely.
Ammattilaisten osaaminen vastaamaan työelämän tarpeita
- Tunnustetaan ammatillisen koulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutustasoa nostava vaikutus ja turvataan niiden rahoitus.
- Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia kehitetään painottamaan valmistuvien hyvää osaamistasoa ja koulutuksen työelämävastaavuutta.
- Varmistetaan, että lähiopetuksen määrä pysyy opiskelijan tuloksellisen oppimisen kannalta riittävällä tasolla ammatillisissa oppilaitoksissa.
- Varmistetaan oppisopimuksen säilyminen yrityksille houkuttelevana koulutusmuotona.
- Luodaan jatkuvan oppimisen visio, joka takaa järjestelmälliset ja pysyvärakenteiset jatkuvan oppimisen väylät kaikille koulutusasteille.
- Vauhditetaan kansallisen LUMA(TE)-strategian toimeenpanoa.
Työelämän joustoilla yrityksille kilpailukykyä
- Hallituskaudella 2023–2027 tehtyjä uudistuksia työrauhajärjestelmään, paikalliseen sopimiseen, vientimalliin, suojelutyöhön ja kannustinloukkuihin ei pureta.
- Parannetaan työn tarjoamisen edellytyksiä työlainsäädännön joustoilla.
- Lisätään paikallista sopimista.
- Lisätään vuosittaista työaikaa.
- Kevennetään työlainsäädäntöön liittyvää hallinnollista taakkaa.
- Hallituskauden aikaisilla toimenpiteillä ei saa vaikeuttaa työllistämistä eikä nostaa siitä aiheutuvia kustannuksia.
