Elokuun lopussa vastuullisen yrityskansalaisen käsite kyseenalaistettiin, kun UPM ilmoitti suunnitelmastaan sulkea paperintuotantoa, kuten Myllykosken tehtaan Kouvolassa. Julkistusta seurannut mediajulkisuus ja yleinen mielipide ovat keskittyneet vaatimaan yhtiöltä mittavia toimenpiteitä muun muassa vastuullisen yrityskansalaisuuden nimissä. Yhtiön päätöstä sulkea Myllykosken tehdas on pidetty osoituksena yhteiskuntavastuun puutteesta.
Yrityksen tavoitteena on tuottaa voittoa, jotta osakkeenomistajien yhtiöön sijoittamalle pääomalle saadaan tuottoa. Vain kannattava yritys voi tuoton ohella tarjota työpaikkoja ja maksaa yhteiskunnalle tuloksestaan veroa, kuten vastuullisen yrityskansalaisen kuuluu.
Kannattamaton yritystoiminta on yhteiskuntavastuutonta: sen jatkaminen vaarantaa pidemmällä tähtäimellä myös muiden, tänään kannattavien tehtaiden tulevan kannattavuuden. Metsäyhtiöt ovat kantaneet yhteiskuntavastuunsa myös sulkemispäätösten jälkeen. Paikkakunnille on esimerkiksi kehitetty uutta liiketoimintaa perustamalla yrityspuistoja.
Poliittiset päättäjät ovat kertoneet oppineensa aiemmasta ja myös luvanneet tukeaan sulkemispäätöksen kohteeksi joutuneelle paikkakunnalle, mikä on tärkeää ja seudun tulevaisuuden kannalta välttämätöntä.
Vähintään yhtä tärkeää ja välttämätöntä olisi pitää huolta jäljelle jäävästä teollisuudesta, sen kilpailukyvystä ja toimintaedellytyksistä. Nyt Suomea uhkaavat kilpailukykyvamma ja eurooppalainen talouskriisi, jotka yhdessä ovat myrkkyä pienelle, viennistä elävälle taloudelle.
Maassamme olisi nyt tarve vakaalle teollisuuspolitiikalle. Metsäteollisuuden osalta tärkeimmät kilpailukykyä tukevat teollisuuspoliittiset päätökset liittyvät energiaan ja kuljetuksiin.
Energiaintensiivisen teollisuuden, kuten paperi- ja kartonkiteollisuuden, energiakustannukset eivät saa olla kilpailijamaita korkeampia. Hallitusohjelmassa linjattiin, että energiaverojen palauttamisjärjestelmää eli niin sanottua energiaveroleikkuria muutetaan tältä osin. Kun lääke on yhdessä todettu tehokkaaksi, niin sen toimeenpanon lykkääminen vuoden 2012 loppuun vain pitkittää nykyistä kriisiä. Toimia pitäisi heti.
Vientiteollisuuden kannalta on elintärkeää, että etenkin merikuljetusten kustannukset pysyvät kohtuullisina. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on säädättämässä EU:n rikkidirektiivin kautta Itämerelle laivapolttoaineen päästörajoitukset, jotka nostavat laivarahtien kustannuksia 30 – 50 % vuoden 2015 alusta lähtien. Yksin metsäteollisuudelle se merkitsee 200 miljoonan euron vuotuisia lisäkustannuksia ja suomalaisiin tehtaisiin osuvaa kilpailukykyvammaa. IMO:n päätöksen muuttaminen vaatii, että Suomi saa käännettyä muut EU- maat rinnalleen ajamaan meille kansallisesti tärkeää asiaa. Toivottavasti tähän Suomen kansallisen edun ajamiseen käytetään yhtä paljon poliittista vaikutusvaltaa kun viime viikkojen vakuuskiistoihin.
Metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla. Tuotanto ja investoinnit tapahtuvat niissä maissa, joissa toimitaan kustannuskilpailukykyisesti ja samalla pystytään takaamaan toimitusvarmuus asiakkaalle. Tämän päivän yritysjohdon päätökset ovat seurausta eilisestä, tulevaisuus taas tämänpäiväisistä teoista tai tekemättä jättämisistä.
