Pääministeri Marinin hallitus jättää raskaan laskun maksettavaksi. Myös viimeisessä budjettiriihessään hallitus lykkäsi keskeisiä talouspäätöksiä sekä rakenteellisia uudistuksia tulevaisuuteen. Samalla julkisen velan määrää kasvatetaan pelottavan nopeasti. Budjetin alijäämä nousee yli 8 miljardiin euroon. Paisuva julkinen velka syrjäyttää yksityisiä investointeja Suomessa ja vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun.
– Vaikka maailman ja talouden tilanne onkin monella tapaa hyvin vaikea, olisi hallituksen tullut kyetä uudistamaan taloutta nykyistä rohkeammin. Julkista taloutta parantavien työllisyystoimien lykkääminen ja voimakas julkinen velkaantuminen heikentävät merkittävästi yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta, Metsäteollisuus ry:n vt. toimitusjohtaja Jyrki Peisa sanoo.
Windfall-vero uhkaa investointeja
Energiakriisi on nostanut sähkön hintaa ja se näkyy niin teollisuudessa kuin tavallisten ihmisten kukkarossa. Tilanne on vaikea, mutta siitä eroon pääsemiseksi tarvitaan lisää investointeja fossiilivapaisiin sähköntuotantomuotoihin.
Yhteiskunnan sähköistyminen ja teollisuuden päästöjen alentaminen tulevat kasvattamaan sähkön kulutusta merkittävästi tulevaisuudessa. Hallituksen valmistelema windfall-vero antaa kielteisen signaalin puhtaaseen sähköntuotantoon investoiville, eikä vero toteutuessaan laskisi sähkön hintaa vaan pikemminkin päinvastoin. Windfall-vero ei kannusta uusiin investointeihin eikä tue niiden mukaan tuomaa työllisyysvaikutusta.
Väylien heikkenevä kunto huolettaa
Maamme väylien kunto on huono ja heikkenee edelleen kovaa vauhtia. Tästä huolimatta hallitus nyt pysäytti kautensa alussa jo paremmalta näyttäneen väylien rahoituskehityksen. Kustannustason nousun välittömien vaikutusten kompensoimiseksi hallitus ehdottaa 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta perusväylänpidolle. Lisäksi keväällä julkisen talouden suunnitelmassa sovittu 15 miljoonan euron leikkaus perusväylänpitoon perutaan. Silti budjettiehdotus kokonaisuudessaan pudottaa perusväylänpidon rahoituksen kuluvan vuoden 1,44 miljardista eurosta 1,28 miljardiin euroon. Kaikki puolueet olivat aiemmin sitoutuneet perusväylänpidon rahoitukseen vuoteen 2032 ulottavassa Liikenne12-suunnitelmassa, mutta hallitus sivuutti tämän parlamentaarisen tahdon.
– Heikkokuntoiset tiet ja radat kasvattavat kuljetusaikoja ja kustannuksia sekä lisäävät liikenteen päästöjä. Itäisen Suomen ratahankkeiden edistäminen 31 miljoonalla eurolla ja hallituksen sitoutuminen investoinnin tukemiseen Oulussa ovat tervetulleita, mutta väylien kunto kokonaisuudessaan huolettaa, Peisa toteaa.
Hallituksen budjettiesityksessä on onneksi hyvääkin
On hyvä, että metsien suojelun ja METSO-periaatepäätöksen toimeenpanon edistämiseksi ehdotetaan ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloille yhteensä noin 14 miljoonan euron lisärahoitusta. Myös HELMI-elinympäristöohjelman toimenpiteisiin ehdotetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle yhteensä noin 3 miljoonan euron lisäystä.
Lisäksi esimerkiksi 60 miljoonan euron valtuus Business Finlandin veturiyritysrahoitukseen sekä aiemmin linjattuun lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustimen käyttöönotto ovat myönteisiä päätöksiä.
