Metsäsertifiointijärjestelmät ovat maailmanlaajuisia vapaaehtoisia työkaluja, joiden avulla halutaan edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Kansainväliset ylätason vaatimukset jalkautetaan käytäntöön kunkin maan erityispiirteet huomioon ottaen. Suomessa käytössä ovat FSC- ja PEFC-sertifiointijärjestelmät.
Kansallisen metsäsertifioinnin perustan luo järjestelmässä mukana olevien tahojen yhdessä laatima metsänhoidon standardi. Se sisältää ison joukon määräajoin uusittavia vaatimuksia kestävyyden edistämiseksi. Sertifioinnissa mukana olevat tahot sitoutuvat noudattamaan näitä vaatimuksia. Eri sertifiointijärjestelmissä painotukset kestävyyden eri osa-alueilla vaihtelevat jonkin verran. Metsäalan yritysten, eri järjestöjen ja monen muun toimijan lisäksi esimerkiksi merkittävät ympäristöjärjestöt ovat Suomessa mukana FSC:n toiminnassa, ja siten myös metsänhoidon standardia valmistelemassa.
Sertifikaatin vaatimusten noudattamista valvotaan ulkopuolisen tahon eli auditoijan toimesta. Näin varmistetaan täysin riippumaton toiminnan tarkastus. Myös auditointien toteuttamiseen on luotu selkeät menettelytavat.
Greenpeacen 31.10. julkaisemassa tiedotteessa nostettiin esiin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten 39 kohdetta. Näistä yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat FSC-sertifioituja metsiä. Yritysten kohteissa metsänkäyttöilmoitus oli tehty vuosien 2021 ja 2024 välillä. Tiedotteessa väitettiin, että metsäyhtiöiden hakkuissa on toistuvia rikkeitä. Esiin nostetuista kohteista pääosa, eli 26 oli leimikoita, joissa hakkuita ei ole aloitettu tai jotka eivät muulla tavoin ole metsänkäsittelyn kohteena.
Tiedotteessa esiin nostetuista kohteista yli kolmasosa on tähän mennessä auditoitu ulkopuolisen tahon toimesta. Neljästätoista lopullisen arvion saaneesta kohteesta 11:ssä ei auditoijan mukaan ollut aihetta poikkeamalle. Poikkeama tarkoittaa, että auditoinnissa on havaittu sertifiointivaatimusten noudattamisen olevan kohteella joltain osin puutteellista. Auditoijien arvioinneista huolimatta kaikki edellä mainitut kohteet oli Greenpeacen tiedotteessa listattu ”rikkomuksina”. Tilanne on toimijoiden ja koko FSC-järjestelmän näkökulmasta haasteellinen, jos ulkopuolisen auditoijan tekemä arviointi ei riitä.
Suomessa tehdään vuosittain noin 130 000 metsänkäyttöilmoitusta eli alustavaa ilmoitusta hakkuuaikomuksesta. Jos tämän luvun suhteuttaa FSC-sertifioituun 11 prosentin pinta-alaan Suomen metsistä, saa luvuksi neljän vuoden aikana karkeasti 57 000 metsänkäyttöilmoitusta.
Sertifioiduissa metsissä toimitaan joka ikinen päivä ympäri Suomea. Täydellisyyteen ei varmastikaan koskaan päästä, mutta niin FSC- kuin PEFC-sertifiointijärjestelmät toimivat Suomessa varsin hyvin. Kattavuutensa kautta niillä on merkittävä positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
