Gaia Consulting Oy vertaili Suomen sekä suomalaisen vientiteollisuuden sijoittumista kansainvälisesti erilaisia ympäristövaikutuksia, vallitsevaa ympäristön tilaa ja luonnonvarojen saatavuutta kuvaavia indikaattoreita hyödyntäen. Selvitys toteutettiin pääasiassa OECD-tilastojen perusteella.

Selvityksessä tarkastellut teemat olivat 1) energia ja ilmastonmuutos, 2) ilma, 3) luonnonvarat, 4) toimintaympäristö ja 5) kiertotalous. Kun verrataan Suomea EU- ja OECD-maiden keskiarvoihin, on Suomen tulos keskiarvoa parempi lähes kaikkien indikaattoreiden osalta.

– Toimintaympäristön vakaus ja selkeä, ennakoitava sääntely ovat merkittäviä Suomen etuja investointeja suunniteltaessa. Suomessa käytössä olevat vapaaehtoiset sitoumukset ja sopimukset, esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseksi, ovat hyvä esimerkki Suomessa toimivien yhtiöiden halusta kehittää toimintaa ympäristömyötäisempään suuntaan ja sitä kautta saavuttaa kilpailuetua, sanoo selvitystä Gaiassa johtanut toimitusjohtaja Juha Vanhanen.

Vertailumaista parhaaksi Suomi ylsi useilla alueilla: pienhiukkaspäästöt energiankäyttöä kohti, metsäpinta-alan osuus ja pintaveden ekologinen tila sekä cleantech-innovaatioympäristö. Suomi ylsi selvityksessä tarkastellun yhteensä seitsemäntoista indikaattorin osalta vertailumaiden parhaaseen kolmannekseen kolmessatoista. Teemoista erityisesti ilma osoittautui Suomen vahvuudeksi vertailumaihin nähden: Suomi oli teemassa parhaassa kolmanneksessa kaikilla käytetyillä indikaattoreilla.

– Vientiteollisuus perustuu kansainväliseen kysyntään ja myös ilmastohaaste on globaali. Suomeen sijoittuva teollinen tuotanto ja investoinnit lisäävät suomalaisten hyvinvointia, mutta ne ovat myös todellisia ekotekoja, sillä tuotanto Suomessa on selkeästi ympäristöystävällisempää verrattuna valtaosaan kilpailijamaistamme, sanoo johtaja Sami Nikander Kemianteollisuus ry:stä.

Suomi menestyi hyvin myös Energia ja ilmastonmuutos -teemassa. Maiden välisestä CO2-päästövertailusta käy ilmi, että Suomen energiantuotanto on vähäpäästöistä. Suomessa uusiutuvan energian osuus primäärienergian hankinnasta (32%) on merkittävästi suurempi kuin OECD:n ja EU:n keskiarvot (16-19%).

– Tuloksista voidaan vetää johtopäätös, että Suomi on puhtaan teknologian edelläkävijämaa ja pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa. Myös yritysten vapaaehtoiset toimet ovat merkittävä tekijä teollisuuden ympäristöjalanjäljen pienentämisessä, sanoo energiajohtaja Jyrki Peisa Metsäteollisuus ry:stä. Lainsäädännön vaatimusten yli menevät, vapaaehtoiset toimet edistävät teollisen toiminnan kestävyyttä. Vapaaehtoiset toimet ovat lisäksi usein riippumattomia maakohtaisista säännöistä.

Energian tuottavuus oli ainoa indikaattori, jossa Suomi sijoittui vertailumaiden huonoimpaan kolmannekseen. Tämä bruttokansantuotteen ja primäärienergian hankinnan välistä suhdetta kuvaavan tunnusluvun heikkous oli odotettu, koska Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta, korkean primäärienergian omaavaa ydinvoimaa, pitkät kuljetusmatkat sekä kylmät talvet.

– Ilmastonmuutoksen torjunta on tällä hetkellä yksi yhteiskunnan tärkeimmistä haasteista. Meillä on Suomessa hyvät valmiudet tuottaa siihen tarvittavia ratkaisuja jopa globaalissa mittakaavassa, ja samalla tehdä oma osuutemme päästöjen vähentämiseksi. Kestävä kehitys tarkoittaa jatkuvaa kehittämistä: teollisuudessa tehdään jatkuvasti töitä esimerkiksi energiankäytön tehostamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi, toteaa johtaja Helena Soimakallio Teknologiateollisuus ry:stä.

Gaia Consulting Oy:n syksyllä 2018 toteuttaman selvityksen teettivät Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. EU-maista tarkastelussa olivat mukana Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Puola, Ruotsi, Saksa ja Viro. Lisäksi muista OECD-maista tarkasteltiin Australiaa, Etelä-Koreaa, Japania, Kanadaa ja Yhdysvaltoja. OECD-maiden ulkopuolelta vertailumaina olivat Brasilia, Intia, Kiina ja Venäjä. Näiden kilpailijamaiden vertailun lisäksi tarkasteltiin Suomen sijoittumista EU-alueen keskiarvoon sekä kaikkien OECD-maiden keskiarvoon nähden. Suomi ja Ruotsi sijoittuivat kärkikolmannekseen muita maita useammin.

Lisätietoja:

Jyrki Peisa, Metsäteollisuus ry
puh. 050 364 0836

Sami Nikander, Kemianteollisuus ry
puh. 040 567 4413

Helena Soimakallio, Teknologiateollisuus ry
puh. 040 550 7706

Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
puh. 050 564 1889