Vientialat Metsäteollisuus, Kemianteollisuus ja Metallinjalostajat odottavat hallitukselta tulevassa budjettiriihessä toimia, joilla mahdollistetaan kasvun edellytykset globaalille kilpailulle alttiissa vientiteollisuudessa.
Jotta viennistä elävän Suomen talous kääntyy kasvuun, teollisuuden toimintaympäristö on pidettävä kilpailukykyisenä ja houkuttelevana uusille investoinneille. Petteri Orpon hallituksen ohjelma pyrkiikin siihen, ettei teollisuuden kustannuksia Suomessa nosteta kotimaisilla päätöksillä. Tätä linjaa tulisi noudattaa budjettiriihessä.
Investointiverohyvitys on tervetullut
Viime vuosina useat valtiot ovat lähteneet rajuihin valtiontukitoimiin varmistaakseen teolliset investoinnit ja työpaikat omaan maahansa. Suomi ei rahanjakokilpailussa pärjää. Meidän tulee keskittyä vahvuuksiimme ja maana tehdä päämäärätietoisesti töitä toimintaympäristön houkuttelevuuden parantamiseksi, jotta voimme saada jatkossa teollisen mittakaavan investointeja ja uusia työpaikkoja.
Kehysriihessä sovittu investointiverohyvitys on tervetullut keino houkutella Suomeen teollisia puhtaan siirtymän investointeja. Hallituksen tulee edistää ripeästi verokannustinta ja pitää se kriteereiltään yksinkertaisena ja helposti sovellettavana, jotta investoinnit saadaan liikkeelle.
Väylämaksu pidettävä nykyisellään
Mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat, nousevat väylämaksut ensi vuoden alusta jopa 70 prosenttia. Hallituksen tarve tehdä julkista taloutta tervehdyttäviä päätöksiä on ymmärrettävä, mutta viime kädessä korotuksen maksajina ovat ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset, heidän asiakkaansa ja Suomi itse. Vientitulot voivat vähentyä enemmän kuin mitä korotus tuo lisää valtion budjettiin.
Suomen riippuvuus merikuljetuksista tavarakaupassa on saarivaltioiden tasoa. Peräti 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista on merikuljetuksia. Elinkeinoelämä ja teollisuus ovat täysin riippuvaisia merikuljetusten toimivuudesta ja alttiita meriliikenteen kustannusmuutoksille.
Vientialat katsovat, että väylämaksut tulee säilyttää nykyisellä tasollaan vuoteen 2027 saakka – hallitusohjelman mukaisesti.
– Kiristyvä EU-päästövähennyssääntely nostaa merikuljetusten kustannuksia ensi vuoden alusta. Ilmastotoimet ovat välttämättömiä, mutta merenkulun kustannusrasituksen lisääminen samaan aikaan kansallisilla päätöksillä herättää merkittävää huolta niiden vaikutuksista kustannuskilpailukykyyn, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
– Suomen väylämaksut ovat jo nyt alueen korkeimpia, ja korotus on viemässä Suomea aivan omalle tasolleen. Kustannusnousu heikentää merikuljetusriippuvaisen viennin kilpailukykyä ja aluskaluston saatavuutta ja voi vaikuttaa kansainväliseen saavutettavuuteen, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Sähköistämistuki tarvitaan koko päästökauppakaudelle
Teollisuuden kustannuskilpailukyvyn turvaamiseksi tarvitaan myös sähköistämistuen jatko koko päästökauppakaudelle. VTT:n tuoreen selvityksen mukaan Keski-Euroopassa maksettava täysimääräinen päästökauppakompensaatio nakertaa Suomen teollisuuden kilpailuetua edullisemman markkinasähkön maana. Kuljetuskustannusten kanssa asetelma voi kääntyä jopa Suomen kannalta päälaelleen.
– Suomessa on käytössä myös muita maita pienempi sähköistämistuki, joka on päättymässä vuoden 2025 jälkeen. Luopuminen sähköistämistuesta heikentäisi suomalaisen teollisuuden kilpailuasetelmaa. Tuki on turvattava ensi vuodelle, sitä tulee jatkaa koko päästökauppakaudelle, eli vuoteen 2030 asti, sanoo Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Saku Vuori.
Suomessa sähköistämistuen piirissä on noin 50 metsä-, kemia- ja metalliteollisuuden tehdasta.
Lisätiedot:
Paula Lehtomäki, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry, +358 9132 6600
Saku Vuori, toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry, +358 400 249 085
Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry, +358 50 438 9247
